Suomen suurin ja vanhin festivaali Ruisrock keräsi tänä vuonna Turun Ruissalon kansanpuistoon enemmän ihmisiä kuin koskaan ennen.
– Uskallan väittää, ettei Suomen festivaalihistoriassa ole ennen saavutettu näin suurta yleisömäärää maksulliseen musiikkitapahtumaan, kommentoi Ruisrockin promoottori Mikko Niemelä kolmen festaripäivän jälkeen. Ruisrock oli tänä vuonna loppuunmyyty kaikkina kolmena päivänä. Yhteensä Suomen suurimmalla festivaalilla oli kävijöitä 105 000 – kunakin päivänä 35 000. Niemelän videohaastattelu perjantailta on katsottavissa täällä.
7.–9. heinäkuuta juhlittu festivaali sujui taasen aurinkoisissa merkeissä. Käsittämätöntä, mutta totta, Ruisrock-viikonloppu tuntuu vuodesta toiseen olevan yksi kesän kauneimmista. Aurinkoisen sään, festivaalin perinteisen aseman ja kovan artistikattauksen lisäksi suosioon vaikuttaa varmasti myös upea festivaalialue. Kansanpuisto oli taas kerran puettu kauneimpiinsa.
Tämän vuoden Ruisrockin suurimmat yleisöt keräsivät Martin Garrix, Galantis, Ultra Bra, Profeetat, Antti Tuisku, Zara Larsson ja Haloo Helsinki. Yhteensä viikonlopun aikana Ruissalossa nähtiin yli sata artistia ja eri alojen taiteilijaa.
Alueohjelman hitit ovat olleet Moonlight Shadow -jättiyksisarvinen, keppihevosrata sekä Reivikontti, joka repesi liitoksistaan innokkaiden tanssijoiden voimasta myöhään lauantaina. Yhdeksi hätkähdyttäväksi taidekokemukseksi nousi sirkustaiteilija Salla Hakanpään ilma-akrobatia uudella Sateenkaarilavalla.
Yli 97 prosenttia festivaalivieraista oli onnellisia
Aurinkoinen Ruisrock sai hymyn lähes kaikkien kävijöiden kasvoille. Reino Nordinin keikan aikana lavalla tehtiin kosinta, joka sai yleisön sulamaan. Ja yhdet hyvät naurut kirvoitti esimerkiksi sukeltaja, joka yritti tunkeutua festareille piiloutuneena lelusorsan alle.
Tänä vuonna kävijöiden onnellisuutta myös mitattiin viimeisimmällä teknologialla. Analytiikkayhtiö Affecto teki Ruisrockissa tunnetilamittauksia. Perjantain aikana Affecto mittasi festivaalialueelta 16,5 miljoonaa erilaista tunnetta, joiden perusteella miehistä 98 prosenttia ja naisista 97 prosenttia oli onnellisia. Onnellisin ryhmä oli 26–35-vuotiaat naiset.
Perjantaina kuultiin yhteislaulua kahdella lavalla
Perjantaina Kaija Koon keikka rantalavalla ja JVG:n keikka niittylavalla olivat alusta loppuun yhteislaulua. JVG:n keikan aikana koko kansanpuisto tärisi musiikin tahtiin yleisön pomppiessa ja nostaessa ilmaan tomupilven, joka näkyi kauas.
Vähän tuntemattomampi energiapakkaus Ursus Factory vakuutti minirantalavalla hulvattomalla meiningillään. Kahden miehen bändissä riitti virtaa ja huumoria. Kitaristi–laulaja Jussi Pelkonen ja rumpali Aleksi Ripatti muodostavat underground-duon, joka vangitsee katsojansa punk-meiningillään ja vahvoilla melodioillaan. Erityisesti neljäntenä soitetun Rakastuin lesboon -biisin aikana ihmiset alkoivat juosta lavaa kohti, vaikka olivat alun perin matkalla aivan jonnekin muualle.
Brittiläinen Bastille ihastutti niityllä, vaikkakin antoi odotuttaa radiohittejään sen verran pitkään, että osa yleisöstä ehti kyllästyä odottamiseen.
Lauantaina nähtiin paljon yllätyksiä
Lauantain rantalavalla korkannut Elias Gould aloitti yllätysnimien tarjoilun tuomalla lavalle Iisa Pykärin.
Myöhemmin samalla lavalla Alma kutsui lavalle Charli XCX:n, jonka kanssa he esittivät Icona Popin I love it! -kappaleen. Muuten keikan ajan Alman taustoja lauloi hänen kaksoissiskonsa, joka oli puettu samoin kuin Alma, ja hänellä oli jopa täsmälleen samanlaiset hiukset.
– Kun mä olin pikkuisena katsomassa täällä PMMP:tä, mä päätin, että jonain päivänä mä oon ite tolla lavalla. Ja nyt mä oon! Ja vielä yhdessä mun siskon kanssa, hehkutti silminnähden onnellinen 21-vuotias artisti.
Yllätyksellinen oli myös Dallas Kalevalan keikka minirantalavalla. Uudella yhtyeellä on Spotifyssa julkaistuna kolme kappaletta, kaikki muut biisit olivat suurimmalle osalle yleisöstä täysin uusia. Lapkosta tunnetuksi tulleiden Ville Maljan ja Jussi Matikaisen bändin meno on kiihkeää ja taidokasta. Malja asettuu yleisön katseiden nuoltavaksi kuin Tom of Finlandin Kake konsanaan ja osuu nuotteihin. Keikan vangitsevuus perustuikin paljon juuri hänen karismaansa. Ruisrockin keikalla yhtyeen mukana nähtiin basisti Maria Rantanen.
Sanni oli lauantaina upea ilmestys esiintymisasussaan. Akuutista keuhkoputketulehduksesta vielä pari viikkoa sitten kärsinyt laulaja vaikutti nyt olevan elämänsä kunnossa. Ääni kantoi ja somessa hän hehkuttikin keikan jälkeen, että meininki oli heittämällä paras ikinä.
Litku Klemetti oli ensikertaa Ruisrockissa
Lauantai-illan minirantalavalla nähtiin tänä kesänä kosolti festareita kiertävä, nopeasti yleisön suosikiksi kohonnut ilmiö Litku Klementti. Kuhmolaislähtöinen ja nykyään Jyväskylässä asuva Sanna Klemetti tunnetaan C-kaseteistaan ja balalaikastaan. Suuremman yleisöön suosioon hän löysi tammikuussa ilmestyneen Juna Kainuuseen -sooloalbuminsa myötä ja nyt hän viettää ensimmäistä festarikesäänsä.
– Olen tehnyt sellaista underground-musaa ja aika törkyistä kamaa jo yli kymmenen vuotta ja perustanut aina uusia bändejä. Biisien tekeminen on minulle elämäntapa. Tällä kokoonpanolla aloitettiin vuonna 2015 ja se lähti sitten toimimaan, hän kertaa taustaansa ennen soololevyä.
Vaikka hittilevykin on vielä tuore, keikalla soi paljon uusia biisejä. Niitä syntyy hurjaa vauhtia. Syksyllä julkaistaan seuraava bändilevy, joka on sisarlevy vuoden 2016 Horror ’15 -albumille. Ensi vuoden puolella julkaistaan toinen soololevy, jonka tulevista biiseistä soi keikalla Yöt on unta varten ja T-paitakelit, joista on suunnitteilla jo musiikkivideotkin.
Balalaikka on ollut Klementin musiikissa mukana pitkään.
– Rupesin joskus tekemään balalaikalla folkkibiisejä. Tykkään kuitenkin sekottaa pakkaa, joten lopulta aloin soittaa sillä rokkia. Balalaikalla on helppo tehdä tarpeeksi yksinkertaista, hän kertoo.
Nimi Litku Klemetti tulee yhtyeelle sen musiikin edustamasta väkevästä sekamelskasta.
– Meillä on tällainen alati liikkeessä oleva juttu, punkkia on paljon ja psykedeelistä. Soololevyn oli tarkoitus olla iskelmää, mutta lopultahan siihen tuli paljon rokkia. Tämä on meidän oma litku ja tällä tyylillä haluan jatkaa, Klemetti selittää.
Litku on Klemetille myös hahmo, jonka kautta hän löytää huumorin biiseihinsä.
– Vähän niinkuin 50-luvun kupleteissakin on elämän makua, mutta kuitenkin se on sellaista kepeää, hän avaa. 50-luvun lisäksi hänen kappaleensa tuovat mieleen paljon 70-luvun tunnelmia, mutta hän itse nauttii omien sanojensa mukaan eniten 60-luvun musiikista.
Klemetti haluaa julkaista uudet singlensä ensin aina nimenomaan C-kasetilla.
– Se on kivaa käsin tekemistä. Painokset ovat aika pieniä, mutta teen sitten aina jonkun satsin keikoille lisää. Olen pienestä asti äänittänyt kasetille kaikenlaista. Sen edut ovat kiistattomat, koska painoksen pystyy tekemään kotona. Se on sympaattinen formaatti, joka sopii meidän musaan. Moni metsästää sitä kelasoundia. Kun äänitän pienelle kasetille saan sen pehmeän soundin aikaan ilman mitään valtavia laitteita. Kasetteihin on myös monilla tosi lämmin suhde, hän innostuu kertomaan.
Sanna Klemetti tekee väitöskirjaa Jyväskylän yliopistolla musiikkitieteen laitokselle, mutta se projekti on nyt musiikkiuran saaman nosteen vuoksi tauolla.
Tiisu avasi sunnuntain energisesti
Tiisu esiintyi sunnuntaina kolmatta kertaa Ruisrockissa. Yhtyeellä on jo perinteenä tehdä aina uusi biisi Ruisrockin kunniaksi. Viime vuonna etsittiin parisuhteita Sinkkuelämää-kappaleella. Tämän vuoden kappaleessa I’d like to fuck you halutaan pussailla ja panna. Seutusanomien haastattelussa bändi pohtiikin, alkaisiko kampanjoida biisinsä avulla ehkäisyvalistuksen harmaan alueen eli syksyn, talven ja kevään puolesta. Kumeja tarvitaan nimittäin muulloinkin kuin kesäisin. Katso Tiisun videohaastattelu täältä.
Keltaisia sadetakkeja paahteesta huolimatta
Ultra Bran keikan aikana ihmiset juoksivat alasti mereen uimaan, mutta eivät saaneet kovinkaan suurta huomiota tempauksellaan, sillä yleisön lavan suuntaan osoittama huomio oli herkeämätön. Keikka oli täynnä suuria tunteita, mahtipontista yhteislaulua ja keltaisia sadetakkeja – auringon paahteesta huolimatta. Ruotsinlaivojen lipuessa ohi yhtye lauloi osuvasti Vesireittejä. Ensimmäisessä encoressa yhtye antoi yleisön laulaa yksin Sinä lähdit pois. Sen jälkeen oli Provinssin keikan tapaan luvassa vielä toinen encore.
Puolitoistatuntiseen keikkaan mahtui suurin osa UB:n suurimmista hiteistä ja jokainen jäsen pääsi vuorollaan valokeilaan. Ultra Bran taustalla soitti kunnon orkesteri, mikä teki keikasta niin mahtipontisen, ettei sen suurempaa koreilua tarvittu mihinkään.
Yleisön joukossa oli silminnähden onnellisena myös Anni Sinnemäki, yksi Ultra Bran sanoittajista.
Janica Vilen
