Yleisölle perjantai-iltaisin vapaapääsyisen puiston toinen näyttely käy tekstein ja valokuvin läpi Kultarannan historiaa.
NAANTALI. Tasavallan presidentin kesäasunnon kupeessa sijaitsevassa Kultarannan puutarhassa kunnioitetaan Suomen 100 juhlavuotta tänä kesänä kahden näyttelyn voimin.
Perinteinen veistosnäyttely mukailee juhlavuoden Yhdessä-teemaa. Veistosnäyttely on järjestetty yhdessä Alfred Kordelinin säätiön kanssa vuodesta 2011 alkaen vuosittain vaihtuvin teemoin. Myös Kultarannan omat veistokset ovat osa näyttelyä. Toisessa näyttelyssä aiheena on puolestaan Kultarannan historia.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio avasivat molemmat näyttelyt torstaina 15. kesäkuuta.
– 11 taiteilijaa ja 15 teosta käsittävä näyttely toimii hienona läpileikkauksena suomalaiseen veistostaiteeseen, Niinistö toteaa avajaispuheessaan.
Tämänvuotisessa näyttelyssä on esillä on yksi veistos tai veistosryhmä jokaiselta itsenäisyyden vuosikymmeneltä, 1910-luvulta 2010-luvulle. Myös Kultarannan omat veistokset ovat osa näyttelyä.
Avajaisissa oli paikalla edustajat kaikista teoksia lainanneista museoista ja säätiöistä. Näyttelyn taiteilijat ovat Ewert Saarnio, Wäinö Aaltonen, Johannes Haapasalo, Mauno Oittinen, Aimo Tukiainen, Laila Pullinen, Nina Terno, Marjo Lahtinen, Kimmo Pyykkö, Pekka Kauhanen ja Pekka Jylhä.
Kordelinin unelma
Paikalla olleista taiteilijoista Pyykkö esitteli vuonna 1975 veistämäänsä Suuri yksinäinen -alumiiniteosta.
– Sara Hildénin taidemuseon kokoelmiin kuuluva teos kuvaa miestä, jolla on kotkan pää. Teosta pidetään myös eräänlaisena omakuvanani spittareineen eli teräväkärkisine kenkineen, Pyykkö kertoo hymyillen.
Kuvanveistäjistä myös Pekka Jylhä sekä Pekka Kauhanen olivat kertomassa teoksistaan. Kauhaselta näyttelyssä on mukana Kuutar ja Aurinkopoika -veistokset vuosilta 2007–2008. Jylhältä näyttelyssä on sen sijaan tänä vuonna valmistunut Ikkuna Taivaalle -teos, jonka kuviot muodostuvat merenkulkijoiden tatuoinneista ja tarinoista.
– Idea kaukoputkea esittävästä teoksesta oli muhinut mielessäni pitkään. Oli hienoa saada se toteutettua Kultarannan puiston kesänäyttelyyn. Tähtitieteilijä Esko Valtaoja suuntasi kaukoputken Capella-tähteen, joka on eräs taivaan kirkkaimmista tähdistä, Jylhä esittelee.
Presidentti Tarja Halosen vuonna 2010 aloittama veistosnäyttelyperinne kunnioittaa graniittilinnan Kultarantaan rakentanutta maanviljelysneuvos Alfred Kordelinia, jonka suurena toiveena oli tehdä Kultarannan puistosta kansallinen veistospuisto koko kansan iloksi.
– Pyrimme kunnioittamaan edelleen Alfred Kordelinin toivetta tuoda esiin Kultarannan puiston merkitystä kotimaisen veistostaiteen kotina. Toivon, että puutarhataide tarjoaa elämyksiä täällä vieraileville, rouva Jenni Haukio kommentoi.
Kordelinin (1886–1917) ajatus, joka 1918 kirjattiin säätiön ohjesääntöön, oli että suomalaiskansalliselle kulttuurityölle on suotava tukea sen sisälliseksi voimistamiseksi ja syventämiseksi tai suomalaisuuden edustamiseksi muiden kansojen piirissä. Lisäksi säätiö on tukenut suuria, suomalaista kulttuuria edistäviä hankkeita.
Puiston historiaa
Puiston toinen näyttely käy tekstein ja valokuvin läpi Naantalissa Luonnonmaan saaressa sijaitsevan Kultarannan historiaa. Puiston kiertoreitin varressa oleva näyttely avaa Kultarannan puiston vaiheita muun muassa tilan perustamisen, maisemasuunnittelun ja arkkitehtuurin näkökulmista.
Tasavallan presidentin kanslia on toteuttanut näyttelyn yhdessä Turun yliopiston maisemantutkimuksen koulutusohjelman kanssa. Maisemantutkimuksen professori Maunu Häyrysen järjestämälle Suomi 100 -näyttelykurssille myönnettiin lukuvuoden 2016–2017 opetustekopalkinto Porin yliopistokeskuksen Wappumatineassa.
Vuonna 1916 valmistuneen graniittilinnan rakennutti maanviljelysneuvos Alfred Kordelin ja suunnitteli arkkitehti Lars Sonck.
Kordelinin menehdyttyä vuonna 1917 tila siirtyi Turun Suomalaiselle Yliopistoseuralle. Vuonna 1920 valtio hankki sen Suomen tasavallan presidentin kesävirka-asunnoksi, jona se on toiminut vuodesta 1922 alkaen.
Kultarannan puutarhan suunnittelivat vuosina 1914–1920 Helsingin kaupunginpuutarhuri Svante Olsson ja tämän poika, puutarha-arkkitehti Paul Olsson. Linnaa ympäröivät Paratiisina tunnettu terassipuutarha sekä metsäpuutarha. Muotopuutarha Medaljonki edustaa Paul Olssonin opiskeluaikanaan Saksassa omaksumaa suoralinjaista arkkitehtonista puutarhatyyliä. Sittemmin maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer on suunnitellut 1960-luvun modernismia edustaneen Ketjun itsenäiseksi osaksi puutarhakokonaisuutta.
Yleisö voi tutustua näyttelyihin ja Kultarannan puistoon opastetuilla kierroksilla, joita järjestää Naantalin Matkailu. Lisäksi Kultarannan puistoalueelle on yleisöllä vapaa pääsy kesäaikana perjantai-iltaisin klo 18–20.
Katariina Mäkinen-Önsoy
