Kanuunalaukaus raottaa Raision Nappulaliigan 50-vuotistaivalta

Jatkumoa kanuunalle: Raision Nappulaliigan historiikin kynäillyt Altti Koivisto (vas.) ja teoksen kansikuvassa esiintyvän Lasse Porsangerin kanuunalaukausta mukaileva seuran puheenjohtaja Juha Oksanen. Kuva: Ragip Önsoy.

Raision Nappulaliigan toiminta alkoi puoli vuosisataa sitten Ihalan kentällä. Vuonna 2013 uusittu Ihalan tekonurmi on tarjonnut entistä paremmat olosuhteet kaiken aikaa kasvavalle nappulajalkapallolle. Tällä vuosikymmenellä sarjoihin on osallistunut keskimäärin 500 pelaajaa vuosittain.

KIRJALLISUUS. Raision Nappulaliigan (RaNL) 50-vuotisjuhlissa 26.5. julkistettu historiikki kantaa nimeä Kanuunalaukaus. Teoksen kirjoittanut raisiolainen kotiseutuaktiivi Altti Koivisto valitsi kanteen kuvan Ihalan kentällä kikkailevasta Lasse Porsangerista.

Kanuunalaukaukseksi potkutyylin nimennyt Koivisto kertoo kuvan taustoista:

Kuvassa on omaa ikäluokkaani edustava Porsanger Raision Nappulaliigan edustusjoukkueen ensimmäisessä ottelussa, joka käytiin seuran perustamisvuoden 1967 kesällä Raunistulan nappulaliigajoukkuetta vastaan.

RaNL:n perustava kokous pidettiin 6.6.1967 Raision Säästöpankin kerhohuoneessa.

Ennen seuran perustamista Raisiossa ei ollut alle 11-vuotiaille mahdollisuutta jalkapallon harrastamiseen ohjatusti. Alun perin nappulafutis lähti liikkeelle Helsingin Käpylästä, johon perustettiin syksyllä 1957 nappulapalloilujaosto. Siitä kahden vuoden päästä näki päivänvalon Suomen Nappulaliigaliitto. Raisiolaisen nappulapalloilun isää Pauli Leppästä innoitti erityisesti vuonna 1965 perustettu Turun Nappulaliiga. Toisena perustajajäsenenä oli silloisen kauppalan urheiluohjaaja Seppo Lankinen, Koivisto sanoo.

Noin 15 kertaa järjestetty RaNL:n jalkapallon Kevätturnaus, joka pelattiin 27.5. Kerttulan kentällä, kantaa tästä eteenpäin nimeä Pauli Leppäsen turnaus.

Raision Nappulaliigan edustusjoukkueen ensimmäinen ottelu Raunistulan nappulaliigajoukkuetta vastaan pelattiin Ihalan kentällä kesällä 1967. Kuva: Pauli Leppäsen kokoelma.

Perusasiat pysyvät, vaikka toiminta kehittyy

Seuran puheenjohtajana vuodesta 2010 lähtien toimineen Juha Oksasen mukaan niin paljon kun on toiminta muuttunutkin vuosikymmenien aikana, jotain tärkeää on myös pysynyt ennallaan.

Vaikka jalkapallo jo nappulasarjoissa on tänä päivänä välineurheilua, ja sekä pelaajien että valmentajien taso on aivan eri luokkaa kuin aiemmin, perusasiat pitävät. Niitä ovat yhteisöllisyys, koko perheen osallistuminen seuratoimintaan ja se terve ylpeydentunne, jota oman seuran paidassa edustaminen teettää, Oksanen iloitsee.

Seuratoiminta on kokenut vuosikymmenten aikana huomattavan laajentumisen samaan aikaan maaseutupitäjästä kauppalaksi ja aina kaupungiksi kasvaneen Raision kanssa.

Ensimmäiseen nappulasarjaan lähdettiin yhdellä ikäluokalla, kuudella joukkueella ja noin 80 pelaajalla. Tänä päivänä ikäryhmiä on kuusi ja 400–500 pelaajaa, Oksanen vertailee.

Kasvualusta nappulaliigan aloittamiselle oli otollinen, sillä 60-luku oli Raisiossa räjähdysmäisen kasvun aikaa ja kaikenikäisten, erityisesti lapsiperheiden, muuttoaalto oli valtava, Oksanen lisää.

Oksanen pelasi itse nappulaliigassa vuosina 1969–72. Sen jälkeen hän on toiminut niin apuvalmentajana kuin johtokunnan jäsenenäkin.

1980-luvun alkupuolella nappulasarjoja oli jo kolmelle ikäryhmälle, ja perustettiinpa silloin myös Raision Nappulaliigan historian ensimmäiset tyttö- ja sekajoukkueet. Vuonna 1990 toiminta laajeni entisestään, kun Ruskon nappulaliigajoukkue liittyi Raision Nappulaliigasarjaan.

Menestystä ja ylpeydenaiheita

Raision Nappulaliiga on kasvattanut mm. kaksi olympiaurheilijaa, kilpauimari Jarno Pihlavan ja jääkiekkoilija Aki-Petteri Bergin sekä useita maajoukkue-edustuksiin yltäneitä urheilijoita.

Nykyään Rovaniemen Palloseurassa Veikkausliigaa pelaava Juuso Hämäläinen on edennyt jalkapalloilijana pisimmälle RaNL:n kasvateista. Hänen tiensä vei jo aikaisessa vaiheessa Turun Interiin, osaksi siitä syystä, että Raisio Futis (RaiFu) ei ollut silloin vielä sellaisessa iskussa mitä se on nykyisin, Oksanen pohtii.

Raision Nappulaliigan historian upein saavutus on ollut Nappula Cupin mestaruus vuonna 1998. Kuvassa mestarijoukkue Ihalan kentällä muutama päivä turnauksen jälkeen. Kuva: Liisa Mäkelän kokoelma.

Koivisto ja Oksanen luettelevat seuran menestyksekkäimmiksi hetkiksi edustusjoukkueen selviytymisen SM-lopputurnaukseen vuonna 1968 sekä Nappula Cupin lopputurnausmestaruuden vuonna 1998.

Vuoden 1968 lopputurnauksessa vasta toista kautta pelannut nappulaliigamme voitti ennakkosuosikki TPS:n maalein 2–1, ja pääsi mittelemään arvokisamitaleista Lahteen 16 maamme parhaan joukkueen joukossa. Pudasjärvellä vuonna 1998 nappulamme sen sijaan ylsivät Nappula Cupin mestaruuteen voittamalla Turun Nappulaliigan maalein 3–2.
– Suurin menestys on kyllä ollut puoli vuosisataa kestänyt seurahistoria!

Paikallishistoriaa 50 vuoden ajalta

Paitsi seurahistoriaa, RaNL:n historiikki sisältää paljon kiinnostavaa yleistietoa paikallishistoriasta kylineen ja asukkaineen.

Teos herättää muistoja myös heissä, joilla ei ole henkilökohtaista suhdetta seuratoimintaan, mutta jotka ovat kiinnostuneita Raision historiasta, Oksanen toteaa.

Historiikkia myydään Raision kirjastotalon yhteispalvelupisteessä.

Tuotto ohjataan kokonaisuudessaan nappulaliigan toimintaan sekä tarvehankintoihin; palloihin, pumppuihin ja palkintoihin, Oksanen sanoo.

Yhteensulautuminen RaiFun kanssa

Raision Nappulaliiga on eräs maamme viimeisistä itsenäisistä nappulaliigoista vielä hetken aikaa: Ajan myötä monien kuntien nappulaliigaseurat ovat sulautuneet osaksi toisia samassa kunnassa toimivia jalkapalloseuroja.

Näin tulee tapahtumaan Raisiossakin, kun nappulaliiga jatkaa toimintaa omana jaostonaan RaiFussa. Sulautumiseen on valmistauduttu jo hyvän aikaa yhteistyökuvioiden, kuten valmentajavaihdon, merkeissä, Oksanen selventää.

RaNL:n rooli on tarjota pääosin kesäkaudella edullista lähiliikuntaa 5–11-vuotiaille. Nappulaliiga myös suosittaa RaiFua niille harrastajille, joiden toiveissa on kehittyä ja jatkaa jalkapallouraansa, jatkaa Oksanen.

Katariina Mäkinen-Önsoy