Mielenterveyden tukeminen ja erilaiset kuntoutustoimenpiteet jo nuoruudessa pienentävät riskiä joutua aikuisena työkyvyttömyyseläkkeelle, THL:n, Kelan ja Työterveyslaitoksen tutkimuksista ilmenee.
LAPSET JA NUORET. Kaikissa Turun ympäryskunnissa järjestetään etsivää nuorisotyötä, joka tarjoaa noin 15–29-vuotiaille nuorille apua opiskelu- tai työpaikan hankintaan sekä yleiseen elämänhallintaan. Työ perustuu nuoren vapaaehtoisuuteen sekä omaan arvioon tuen tarpeesta. Etsivään nuorisotyöntekijään voivat ottaa yhteyttä nuoret itse tai avun tarpeessa olevan nuoren omaiset.
Etsivän nuorisotyön lisäksi nuorille kuntalaisille tarjotaan pajatoimintaa sekä erilaisia yksilöityjä palveluita elämänhallinnan tueksi.
Etsivä nuorisotyöntekijä kulkee nuoren rinnalla
Etsivä nuorisotyö perustuu aina vapaaehtoisuuteen sekä nuoren omaan arvioon tuen tarpeesta. Kaarinan nuorisopalvelujohtajan Esa Kanervan mukaan etsivän nuorisotyön vahvuus onkin vapaaehtoisuudessa, sillä byrokratia ja kasvottomat lähetteet koetaan usein ahdistavina.
– Kuljemme nuoren rinnalla tämän vapaa-ajalla ja toimimme välittäjänä nuoren ja viranomaisten välillä. Verkostomme ovat kuitenkin samat kuin viranomaisilla, ja pystymme tarpeen mukaan ohjaamaan nuoret muiden auttavien palveluiden piiriin, Kanerva kertoo.
Nuoret voivat itse ottaa yhteyttä etsiviin nuorisotyöntekijöihin, minkä lisäksi nuorisotyöntekijät saavat Kanervan mukaan usein kuulla tuen tarpeessa olevista nuorista näiden omaisilta, erityisesti äideiltä. Lisäksi viranomaisilla on velvollisuus ilmoittaa opiskelunsa sekä armeija- tai siviilipalveluksensa keskeyttäneestä nuoresta.
– Ensin luomme kontaktin nuoreen, minkä jälkeen seuraavat luottamus ja motivaatio ja siitä se sitten lähtee. Tavoite on, ettei kukaan löisi hanskoja tiskiin, Kanerva jatkaa.
Erityisnuorisotyössä ongelmiin puututaan varhain
Etsivän nuorisotyön lisäksi Kaarina, Paimio, Lieto ja Parainen tarjoavat nuorille erityisnuorisotyöntekijän palveluita. Erilaiset erityisnuorisotyön muodot kohdistetaan yläasteikäisille sekä vanhemmille nuorille, jotka ovat syrjäytymisvaarassa tai jo kohdanneet vaikeuksia.
Erityisnuorisotyöntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä perheiden, koulujen sekä muiden sidosryhmien kanssa ja osaavat tarvittaessa ohjata nuoria muiden auttavien palveluiden piiriin, jotta mahdollisiin ongelmiin pystytään puuttumaan mahdollisimman varhain.
Paimiossa erityisnuorisotyötoimintaan kuuluvat Paimion kaupungin erityisnuoriso-ohjaaja Mia Lembergin mukaan esimerkiksi jo 20 vuotta Paimiossa toiminut Parkki-katupartiointi, johon Lemberg toivoo mukaan nuorten vanhempia, sekä erilaiset yksilö- ja pienryhmätapaamiset.
– Pienryhmätoimintaan meillä kuuluu tällä hetkellä esimerkiksi nuorten aggressiiviseen käytökseen puuttuva ryhmä. Lisäksi Paimion Yhteiskoulussa aloitti viime syksynä psykiatrinen sairaanhoitaja, mikä on mielestäni loistava lisäresurssi ennaltaehkäisevässä työssä, Lemberg kertoo.
Starttipaja luo raamit nuoren arjelle
Yksilö- ja ryhmätukitoiminnan lisäksi kunnat panostavat nuorten pajatoimintaan. Kuntouttavan työpajatoiminnan ohelle perustetut starttipajat ovat perinteistä pajatoimintaa matalamman kynnyksen tukimuoto, jossa nuoren elämään luodaan rutiinit sekä opetellaan erilaisia arjen taitoja, kuten ruoanlaittoa.
Paraisten Aktivan luova starttipaja tarjoaa tukea ja ohjausta sekä suomen- että ruotsinkielisille paraislaisnuorille, joiden tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä epäselvät tai jotka muuten tarvitsevat tukea elämänhallintaan.
– Tarjoamme nuorille neljänä päivänä viikossa mielekästä tekemistä, kuten erilaisten kädentaitojen harjoittelua. Uskomme, että henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi nuori tarvitsee itseään kiinnostavaa tekemistä oppiakseen itsestään, kertoo Aktivan nuorten työpajan toiminnanjohtaja Jenni Lindroos.
– Meille ohjaudutaan esimerkiksi etsivän nuorisotyöntekijän kautta, ja asiakkuus kestää yleensä kolme kuukautta. Tavoitteena on on tarjota nuorelle kokemuksia onnistumisesta ja vahvistaa tämän itsetuntoa niin, että seuraava askel on esimerkiksi opiskelu-, työ- tai työharjoittelupaikka, Lindroos jatkaa.
Myös Liedon kunnan työpaja Kisällikellari tarjoaa nuorille kuntalaisille starttipajan, ja Kaarinassa starttipajatoimintaa tarjoaa Kaarinan Nuoret Pajamestarit ry.
Paimion ja Sauvon alueella taas toimii kuntien yhteinen NuortenTupa, joka tarjoaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneille nuorille elämänhallintaa tukevaa pajatoimintaa.
Raisiolla ja Ruskolla yhteistä työpajatoimintaa
Raisiossa ja Ruskolla on kaksi yhteistä etsivää nuorisotyöntekijää, ja Raision nuorten työpajat ovat raisiolaisten lisäksi avoimia myös ruskolaisille nuorille. Pajalla järjestetään muun muassa matalan kynnyksen starttitoimintaa nuorille, joille päivittäinen pajatoiminta on vielä liian raskasta. Starttitoiminnassa nuori oppii erilaisia arjen taitoja, kuten ruoanlaittoa, ja saa apua muiden tarvittavien tukitoimien löytämiseen.
– Perinteisesti kaikki nuorisotyöntekijämme ovat toimineet etsivinä nuorisotyöntekijöinä ja kopanneet putoamisvaarassa olevia nuoria tukiverkostojen pariin. Erityisnuorisotyöntekijämme ja etsivät nuorisotyöntekijämme osaavat myös ohjata nuoria muiden auttavien palveluiden piiriin, Raision nuorisosihteeri Jouko Lappi kertoo.
– Järjestämme Raisiossa myös pääsääntöisesti yläasteikäisille tarkoitettuja tyttöjen ja poikien pienryhmiä jotka kokoontuvat koulupäivän jälkeen, lisää Raision nuorten työpajavastaava Nina Hilander.
Ladyt ja Herrasmiehet -nimisiin pienryhmiin ohjaudutaan esimerkiksi koulun tai Raision kaupungin perhepalveluiden kautta. Ryhmien tarkoitus on aktivoida nuoria ja suunnitella yhdessä mielekästä tekemistä.
Raision kaupungin nuorisopalveluiden lisäksi Ruskon kunnan omat nuoriso-ohjaajat ovat tavattavissa Ruskon ja Vahdon nuorisotaloilla.
Masku, Nousiainen ja Mynämäki tarjoavat yhteisiä palveluita
Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen kuntien alueella toimii yksi etsivä nuorisotyöntekijä, jolla on lisäksi jokaisessa kunnassa työpari.
– Etsivällä on omat verkostonsa joiden kautta nuori voidaan ohjata tämän elämäntilanteen mukaisten palveluiden piiriin, oli se sitten TE-toimisto tai esimerkiksi perusturvakuntayhtymä Akseli, jonka kanssa teemme tiivistä yhteistyötä, Nousiaisten nuorisotyön koordinaattori Henna Isotalo kertoo.
Etsivän nuorisotyöntekijän palveluiden lisäksi kunnilla on yhteinen, Mynämäellä sijaitseva kuntouttava työpaja jossa alle 29-vuotiaat, vaille työ- tai opiskelupaikkaa jääneet kuntalaiset saavat apua arjen ja työnteon hallintaan.
Kuntien yhteinen perusturvakuntayhtymä Akseli taas tarjoaa maksutonta sosiaalista kuntoutusta esimerkiksi syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja aikuisille. Palvelupäätös tehdään aina tarveharkintaisesti ja se räätälöidään vastaamaan asiakkaan yksilöllisiä tarpeita.
Naantali panostaa ennaltaehkäisevään työhön
Naantalin vapaa-aikatoimen päällikön Eija Laurilan mukaan Naantali on viime vuosina panostanut syrjäytymisvaarassa olevien ja jo vaikeuksia kohdanneiden nuorten palveluihin.
– Naantalin uuden etsivän nuorisotyöntekijän asiakasmääräksi on vakiintunut noin 60 nuorta vuodessa. Etsivän kanssa samassa tilassa, Karvetin monitoimitalossa, sijaitseva työpaja on myös ollut aivan täynnä, Laurila kertoo.
Naantalin työpaja tarjoaa pääsääntöisesti alle 29-vuotiaille kuntalaisille mahdollisuuden ohjattuun ja tuettuun työntekoon ja tätä kautta väylän koulutukseen ja työllistymiseen.
Työpajan lisäksi Naantalin kaupungin palvelupiste Pointti tarjoaa maksutonta tukea nuorten sekä pitkäaikaistyöttömien kuntalaisten työllistymiseen ja elämänhallintaan. Ohjaajat räätälöivät asiakkaille henkilökohtaisen kuntoutumissuunnitelman yhdessä asiakkaan sekä tämän omaisten kanssa.
Nuorisopalveluiden lisäksi kaikki kunnat tarjoavat koulukuraattorien ja -psykologien luottamuksellisia palveluita. Koulukuraattoreihin ja -psykologeihin voivat ottaa yhteyttä sekä nuoret itse että näiden omaiset silloin, kun nuoren koulunkäynnissä tai yleisessä jaksamisessa ilmenee ongelmia.
Essi Heinonen
