Karussa ja kuiva-aavikkoisessa Sal-saaressa on paljon nähtävää. Paikalliset ihmiset ovat hyvin vieraanvaraisia ja ystävällisiä.
MATKAILU. Lähdimme perheeni kanssa viikoksi lomamatkalle Kap Verden Salin saarelle. Maanantaina lento lähti Helsingistä Kap Verdelle ja lento kesti noin yhdeksän tuntia, välilasku oli Teneriffalla. Alkuvaikutelma saaresta oli karua ja kuivaa aavikkoa, mutta hotellialue oli kuitenkin iso ja hieno. Salin saarella kellon aika on kolmea tuntia Suomen aikaa jäljessä.
Lämmintä riitti koko lomapäivien ajaksi ja sitä oli noin 27 astetta auringon paistaessa vaihtelevan utupilven takaa. Saarella tuuli voimakkaasti jokaisena lomapäivänä ja veden aallot olivat suuria. Sää oli melkein joka päivä samanlainen tuulen voimistuessa päivä päivältä.
Ensimmäisenä päivänä tutustuimme hotellialueeseen. Ensivaikutelma oli se, että paikka on mukavan oloinen ja rauhallinen. Paikalliset ihmiset olivat mukavia ja vieraanvaraisia. Salin saarella asuu noin 5 600 paikallista asukasta.
Kävimme Santa Marian kaupungissa katselemassa kauppoja. Kaupunki oli vilkas ja ihmiset olivat ystävällisiä. Paikallisten ihmisten iskulause on ”no stress”. Kaupungissa oli turvallista liikkua. Hintataso vaikutti kalliimmalta kuin mitä se on Suomessa. Maassa oli muutenkin todella vähän ostettavaa. Meille kuului pakettimatkaamme all inclusive, jonka takia en ostanut reissun aikana mitään. Hotellin ruoka oli hyvää ja maukasta.
Kävin uimassa sekä meressä että hotellin uima-altaassa. Meren vesi oli melko kylmää, mutta onneksi hotellin uima-altaan vesi oli lämmitetty.
Kuvasin reissullani erilaisia lintuja hotellin lähialueilla, muun muassa kapverdenvarpusia, kirjosiipikiuruja ja saharanvarpuskiuruja. Kapverdenvarpusia ei ole missään muualla kuin Kap Verdellä. Lisäksi kuvasin hotellin lähellä rukoilijasirkkoja ja isoja aaltoja rannalla.
Olimme myös saarikierroksella kiertämässä ympäri saarta paikallisen matkanjärjestäjän kanssa. Maasto oli hyvin hiekkainen, saarella oleva paikallinen hiekka on tummaa ja vaalea hiekka on ajautunut tuulten mukana vuosien kuluessa.
Vierailimme matkalla blue eye -nähtävyyspaikalla, jossa menee luolasto ja kello 11 ja 14 välisenä aikana aikoihin auringon valon osuessa veteen muuttuu se siniseksi. Vierailimme myös suolakaivoksilla ja suola onkin ainoa mineraali, mitä saarella pystyy tuottamaan. Kävimme myös mirage-paikassa kuvaamassa ja lopuksi vielä sitruunahaita. Suurimmaksi osaksi kuvasimme maisemia ja leijonavuorta.
Saarikierros oli kaikin puolin onnistunut ja näimme melkein koko saaren kierroksen aikana.
Viikon reissun jälkeen edessä oli jälleen lento takaisin Suomeen. Paluu tuntui parista lämpöasteista huolimatta kylmältä.
Teemu Heinonen
Kirjoittaja suorittaa Turun Seutusanomissa työssäoppimisjaksoaan.
