Äkkipäätä katsottuna perusporvarihallituksen sote-malli näyttää lupaavalta. Kansalainen saa valita ihan minkä tahansa sote-keskuksen, maakunnan yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön tuottaman, josta palvelunsa hakee. Tarvittaessa vaivansa hoitoa varten saa maksusetelin, jolla hoidon voi hakea mistä haluaa. Erikoissairaanhoidon osalta saa valita maakunnan liikelaitoksen, josta sitten saa asiakasseteleitä yksittäisiin toimenpiteisiin. Asiakasmaksut ovat samat kaikissa ja loppu katetaan verovaroilla.
Alunperin sote-uudistuksen tavoitteena oli nopeuttaa hoitoon pääsyä, jonot lääkäriin kun ovat monesti aivan liian pitkät, vähentää terveyseroja, saada aikaan jouhevasti toimivat palveluketjut ja pystyä hillitsemään kasvavia kustannuksia.
Nyt tuntuu siltä, että alkuperäiset tavoitteet on unohdettu ja ykköstavoitteena on laajamittainen markkinaistaminen. Kaikki nykyiset kuntien ja sairaanhoitopiirien tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut muutetaan yhtiömuotoisiksi maakuntien palveluiksi. Koko Suomi avataan kertaheitolla yksityisten palvelujen temmellyskentäksi. Olisiko kannattanut kuunnella asiantuntijoita ja tätä ennen edes kokeilla ensin jossain maakunnassa? Miten palveluketjut toimivat jouhevasti kun niitä tuottaa jatkossa lukuisa määrä eri toimijoita? Miten hillitään kustannuksia, kun palvelut ovat pirstaloituneet sinne ja tänne?
Valinnanvapautta lienee hyvinkin tarjolla suurissa kasvukeskuksissa, joissa asiakkaita riittää, mutta miten käy syrjäseuduilla asuvien? Miten muistisairas vanhus tai vaikeasti vammainen toteuttaa valinnanvapauttaan? Yksityiset yritykset ovat mestareita houkuttelemaan vain vähän sairastavat työssäkäyvät asiakkaikseen. Kelpaavatko kenellekään ne monisairaat 10% kansalaisista, joiden hoitoon menee 80% sote-kustannuksistamme?
Pahoin pelkään, että tuloksena on paljon nykyistä kalliimpi järjestelmä, jossa ainoastaan hyväosaisten valinnanvapaus kasvaa. Samalla jo ennestään korkeat asiakasmaksut ovat vaarassa nousta. Järkevintä olisi yksinkertaisesti säilyttää julkiset palvelut nykymuodossaan pakkoyhtiöttämättä niitä sekä palkata lisää lääkäreitä ja hoitajia jonojen purkamiseksi. Näin voitaisiin samalla turvata se, että verovarat käytetään läpinäkyvästi kaikille ihmisille yhdenvertaisiin palveluihin eikä yksityisiin voittoihin tai veroparatiiseihin. Valinnanvapautta voitaisiin lisätä hallitusti ei-kiirellisessä sairaanhoidossa ja hoivapalveluissa. Nyt vaarantuu jopa korkeatasoisen julkisen erikoissairaanhoitomme tulevaisuus.
Eeva-Johanna Eloranta
kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, sd
