PAIMIO. Paimion Perinneyhdistys on julkaissut uuden teoksen: Vistalt ja muhalt – Paimio postikorteissa (2016).132-sivuiseen opukseen on valittu 182 Paimio-aiheista mustavalkoista postikorttia. Kortit ovat yhdistyksen jäsenten Riitta Helinin, Arimo Lähdeniityn ja Anne Summan kokoelmista.
– Saman verran kortteja olisi tarjolla värillisinä, mutta päätimme tällä kertaa ottaa vain mustavalkoiset mukaan. Ne ovat ikään kuin arvostetumpia, kertovat Paimion Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Antti Salamäki ja entinen puheenjohtaja Jukka Laaksonen, jotka ovat molemmat kotoisin Toikkalan kylästä.
Teoksen vanhin postikortti on vuodelta 1895. Siinä ei ole kuvaa lainkaan. Muissa vanhimmissa korteissa erityistä on muun muassa se, että teksti kirjoitettiin usein kuvan päälle.
Kirjassa on postikorttien ja niihin liittyvien tekstien lisäksi myös esittelytekstejä korttien aihepiireistä ja kuvien kohteista. Suosituimpia kuvauskohteita korteissa ovat olleet Paimion kirkko, parantola, saha, koulut, maisemat, ihmisryhmät ja esimerkiksi Paimion luonnonparantola Lautelan mäessä, johon tällä hetkellä rakennetaan uutta asuinaluetta.
– Siellä tehtiin aikanaan savihoitoja, -kylpyjä ja sen sellaista, Salamäki kertoo.
Paimiolaisuutta sukupolvelta toiselle
Perinneyhdistyksen tavoitteena on siirtää paimiolaisuutta sukupolvelta toiselle.
– Mitä enemmän me tiedämme juuristamme, sitä syvempi on suhteemme kotiseutuumme. Yhdistyksen Vistalt ja muhalt -kirjat kertovat meidän omasta Paimiostamme, tuovat tietoa ja tarinoita menneiltä sukupolvilta. Nyt julkaistun kirjan postikorttien kautta lukija voi elää Paimion historiaa ja nähdä, miten aika muuttuu, kuten korttien viestimät näkymätkin. Postikorttikirja on hyvä historian oppitunti Paimiosta, yhdistyksessä tuumataan.
Paimion Perinneyhdistys on aikaisemmin julkaissut kirjat Vistalt ja muhalt – Vanhoja karttoja Paimiosta sekä Vistalt ja muhalt – Kuvia ja kertomuksia Paimiosta. Nämä teokset ja uusi postikorttikirja ovat lainattavissa Paimion kaupunginkirjastossa.
Seuraavaksi kerätään koulumuistoja
Kun postikorttiprojekti saatiin kansien väliin, yhdistys aloitti uuden urakan. Seuraavaksi kerätään paimiolaisia koulumuistoja. Yhdistys toivoo saavansa paimiolaisilta paitsi muistoja myös valokuvia, todistuksia tai muuta koulun käyntiin liittyvää aineistoa. Muistoille he eivät ole asettaneet mitään aikarajaa, mutta eniten heitä kiinnostaa aika ennen peruskoulua vanhoissa kyläkouluissa.
– Olemme jo pitäneet muutaman tilaisuuden, joissa ihmiset ovat käyneet kertomassa muistojaan. Nyt olisi tarkoitus aloittaa haastattelut ja muistoja voi lähettää myös sähköpostilla, Salamäki sanoo.
Janica Vilen
