NAANTALI. Manner-Naantalin osayleiskaavaehdotus 2035 etenee kaupunginhallitukseen tammikuun puolivälissä.
– Kaupunginhallituksesta asia siirtyy kaupunginvaltuuston päätettäväksi vuoden 2017 ensimmäisessä tai toisessa kokouksessa, kaupunginjohtaja Jouni Mutanen kertoo.
Noin 2000 hehtaarin suunnittelualue sijoittuu Naantalin keskustaan ja sen mantereenpuoleiseen lähiympäristöön noin 15 kilometriä Turun kaupungin keskustasta länsi-luoteeseen. Suunnittelualue rajoittuu lännessä ja etelässä Luonnonmaan aluetta erottavaan Naantalinsalmeen ja Naantalin aukkoon, kaakossa Turkuun, idässä Raisioon ja pohjoisessa Maskuun. Suunnittelualueelle sijoittuu valtaosa Naantalin rakennetusta ympäristöstä ja asukkaista (noin 66 %).
Taimon rannassa, Kettumäentien jatkeen alueella, Murikon pohjavedenottamon ympäristössä ja satama-alueen laajennuksen kohdalla 15.11. ehdotukseen päivitetyt muutokset koskevat yhteensä viiden kiinteistön maanomistajia.
Osayleiskaavan käsittelyissä on äänestetty useampaan otteeseen muun muassa siitä, sallitaanko asuntorakentamista Kuparivuoren Mannerheiminkadun puolelle ja leirintäalueen, Kalevanlahden itärannan ja Lammasluodon osuudelle. Äänestykset ovat kuitenkin päättyneet enemmistön kannattamaan alkuperäisehdotukseen, jossa kyseisille alueille sijoitetaan myös asuinrakentamista.
Viranomaisneuvottelu osayleiskaavasta käytiin 15. joulukuuta.
Kansalaisaloite ehdottaa hoitokunnan muodostamista
Naantalin kaupunginhallitus on käsitellyt 15.8. Kai Silvánin jättämän Muodostetaan Lammasluoto kaupunkipuistoksi -kansalaisaloitteen. Silván on esitellyt aloitteessaan Manner-Naantalin osayleiskaavatyön lähtötilannetta alkaen ensimmäisestä yleisötilaisuudesta, joka järjestettiin juhannusviikolla 2015 kaupungintalon täydessä valtuustosalissa. Tuolloin osayleiskaava kirvoitti kaupunkilaisilta yli 80 huomautusta.
Päivitettyä osayleiskaavaa esiteltiin jälleen 31.5.2016, jolloin yleisö kommentoi vilkkaasti eri alueratkaisuja, joista eniten kommentteja kirvoitti jälleen Lammasluodon suunnittelu.
Kansalaisaloitteessa Muodostetaan Lammasluoto kaupunkipuistoksi halutaan säilyttää Lammasluoto luonto-, maisema- ja veneilykohteena. Silván ehdottaa myös, että kaupunkilaiset muodostaisivat Lammasluodon hoitokunnan, joka solmii alueesta hallintasopimuksen kaupungin kanssa. Hän esittää, että hoitokunta voisi muodostua esimerkiksi 20-jäsenisestä neuvottelukunnasta ja 6-jäsenisestä johtoryhmästä.
– Lammasluodon Kaupunkipuiston kehittämiseen ja hoitoon löytyy ammattitaito ja tahtotila kaupunkilaistemme joukosta. Ehdotan, että kaupunki luovuttaisi Lammasluodon hoitokunnalle nimellistä 1 euron vuosivuokraa vastaan, ja suunnitelmista sekä hoidosta neuvoteltaisiin osapuolten kesken kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on varmistaa Lammasluodon tulevaisuus vuoteen 2050 saakka. Ensimmäisellä viisivuotisella sopimuskaudella kaupunki toimisi yhteistyökumppanina esimerkiksi konekalustollaan, työvoimallaan ja teknisellä suunnitteluavullaan, ehdottaa Silván aloitteessaan.
Katariina Mäkinen-Önsoy
