RAISIO. Raisio–Naantalin Nuorkauppakamarin kolmannet Business-treffit vetivät Raision kirjastotalolle paikallisia yrittäjiä ja muita elinkeinoelämän kehittämisestä kiinnostuneita kuulemaan asiantuntijoiden puheenvuoroja, verkostoitumaan ja saamaan vinkkejä yritystoiminnan kehittämiseen.
Pääpuhujina olivat muun muassa media-alan monitaituri Mikael Jungner ja digitaalisen markkinoinnin ammattilainen Anna Pernaa. Avaussanat lausui Naantalin kaupunginjohtaja Jouni Mutanen, joka iloitsi puheessaan yrityselämän paikallisesta virkoamisesta.
– Varsinais-Suomessa olemme saaneet paljon positiivisia uutisia, kuten telakan tilaukset ja Uudenkaupungin autotehtaan rekrytoinnit. Naantalissa on perustettu tänä vuonna jo 90 uutta yritystä. Naantalissa ollaan myös luovutettu tänä vuonna paljon tontteja, joten ensi vuonna on luvassa paljon rakentamista, hän kertoo.
Mikael Jungner avaa digitalisaatiota
Kansainvälisen viestintätoimisto Kreabin Suomen yhtiön toimitusjohtaja Mikael Jungner puhui digitalisaation merkityksestä työelämään.
– Ihmiset on surkeita jossain ja hyviä jossain muussa. Digitalisaatiossa koneet pistetään tekemään algoritmeja ja sellaisia asioita, joissa ihminen on huono. Automaatio ilman ihmisiä ei kuitenkaan toimi. Jossain vaiheessa ihminen on aina tarpeen, hän aloittaa.
Digitalisaatio etenee hänen mukaansa kuin uppoava Titanic, jossa laiva täyttyi yksi osio kerrallaan.
– Kaikki lähti ohjelmistoteollisuudesta, sitten se levisi ICT-maailmaan, sen jälkeen vuorossa oli media-ala ja nyt pankit. Autoteollisuus tulee mullistumaan seuraavana, ja autojen robotisaation myötä vakuutusala tulee ajautumaan kriisiin, Jungner taustoittaa ja ennustaa.
Työelämän digitalisoituminen
Jungnerin johtamassa yksikössä työskentelee 20 ihmistä. Heillä yrityksen sisäinen viestintä tapahtuu Slackissä, joka on työyhteisöille tarkoitettu sosiaalisen median sovellus.
– Näin koko porukka pysyy perillä kaikesta. Vaihdamme 500–600 viestiä viikossa. Slack on meillä korvannut kokonaan viikko- ja kuukausikokoukset. Samalla se takaa, että jos joku yhteisössä oppii jotain, kaikki saavat tietää sen, selittää Jungner.
Hänen mukaansa digitaalisessa ajassa työ kannattaa organisoida konkreettisten ongelmien ratkaisemiseen prosessien sijaan.
– Vielä kymmeniä vuosia neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Suomessa suurin osa yrityksistä toimii suunnitelmataloudessa, jossa budjetti kahlitsee ja johto päättää. Meillä markkinatalous on tuotu yrityksen sisälle ja se on mullistanut koko toiminnan. Nyt meillä on hieno paikka toteuttaa unelmia. Työntekijöiden täytyy vain saada idea, muokata se firman tuotteeksi ja onnistua myymään se. Ja jos homma toimii erityisen hyvin, voi lähteä perustamaan omaa yritystä, Jungner kertoo.
Digitalisoitumisen myötä myöskään työpaikalla olo ei ole enää kaikilla aloilla välttämätöntä.
– Nyt pystytään säästämään seinistä. Työntekijöistä osa on ympäröivässä maailmassa tai kotona tekemässä töitä, joten toimistotilan tarve on vähentynyt huomattavasti, Jungner sanoo.
Hän itse ei erittele työ- ja vapaa-aikaa.
– Olen vähän kuin helposti rakastuva prostituoitu, jolla menee työ ja vapaa-aika sekaisin. Tämä on tietysti luonnekysymys, mutta jos on innostunut työstään ja on tulosvastuu, ihmiselle voi antaa täysin vapaat kädet. Silloin voi tehdä töitä vaikka lasten ehdoilla silloin kun itselle sopii, hän selittää.
Asiakkuuden kolme tasoa
Jungner jakaa erilaiset asiakkuudet kolmeen tasoon:
– Pronssitasossa asiakas on tyytyväinen. Hopeatasolla syntyy tunneside asiakkaan kanssa, jolloin asiakas on valmis maksamaan enemmän tai tyytymään huonompaan tuotteeseen tunnesiteen vuoksi.
Kultatasolla myyjällä ja ostajalla on yhteinen jaettu tarkoitus. Sen saavuttaminen on todella harvinaista, sanoo Jungner.
B2B:ssä tunne on hänen mukaansa suurin tekijä, joka vaikuttaa kaupan syntyyn.
– Tarjous on avaus yhteiseen matkaan, jossa tulee aina mutkia matkaan, aina. Silloin tärkeintä on tietää, voitko luottaa niihin ihmisiin, joiden kanssa teet sopimuksen, hän selittää.
Neljä viestintämuotoa
Mikael Jungner jakaa viestinnän neljään osaan: ostettuun viestintään, omaan mediaan, jaettuun mediaan ja ansaittuun mediaan.
– Ennen oikeastaan ainoa vaihtoehto oli ostettu viestintä. Maksoit paikalliselle lehdelle siitä, että he kertoivat viestisi juuri niin kuin halusit. Ongelma nykypäivänä on siinä, että ihmiset alkavat olla immuuneja sille, sillä he katsovat tunteina mitattuna elämänsä aikana enemmän mainoksia kuin käyvät peruskoulua, hän selittää.
Oma media taas on yrityksen oma viestintäkanava, esimerkiksi Facebookissa.
– Tarinallista jotain ja jaa se omassa sosiaalisessa mediassa. Mikään toimiala ei ole niin tylsä, etteikö siitä saisi jotain kerrottua. Kun laitat viestiisi vielä tunnetta mukaan, se on ikään kuin pistäisi rahaa pankkiin, Jungner tuumaa.
Jaettu media toimii niin, että muut jakavat viestiä yrityksen puolesta.
– Jaettu media otetaan enemmän tosissaan kuin maksettu, koska sen tuntuu ihmisistä puolueettomalta, Jungner sanoo.
Ansaittu media taas tarkoittaa sitä, mitä muut puhuvat yrityksen tai brändin selän takana.
– Sen hiffaajat ovat digitaalisen maailman ytimessä!
Anna Pernaa puhui mobiilimainonnasta
Almalla digimarkkinointia tekevä Anna Pernaa puhui mobiilimarkkinoinnin puolesta.
– Asiakkaat ovat jatkuvasti mobiilissa. Mainos on kohdennettavissa juuri sille yleisölle, jolle haluat. Mobiilimainos saa aina asiakkaan jakamattoman huomion, sillä kenenkään muun viesti ei näy ruudulla samaan aikaan. Siksi huomioarvo on 20 % korkeampi kuin desktop-puolella. Lisäksi mobiilimainoksesta on helppo tehdä vuorovaikutteinen, jolloin asiakkaat jäävät touhuamaan brändin parissa, ja mainos jää paremmin mieleen, hän perustelee.
Eläviä elementtejä sisältävien mobiilimainosten vuorovaikutusaste on Pernaan mukaan kuusi kertaa parempi kuin staattisella bannerilla.
– Voit tehdä esimerkiksi selattavan mainoksen, jossa nostetaan useampia tuotteita esiin; pyörivän kuution tai vaikka raaputuspinnan, jossa on yhdistetty kaksi eri kuvaa. Yhdessä mainoksessa oli kuva jäisestä huurusta. Kun kuluttaja pyyhkii huurun pois, alta paljastuu viesti: Yksi ei jäädy, Lasol, Pernaa kertoo esimerkkinä.
Pernaa avaa vaikuttavan mobiilimainonnan saloja:
– Mieti missä haluat mainostaa ja kenelle. Millaisen sisällön yhteydessä haluat näkyä? Mikä on paras hetki omalle viestillä olla esillä? hän kysyy.
Viestin tulee hänen mukaansa olla selkeä ja yksinkertainen, vaikka itse mainos olisikin visuaalisesti hieno.
Suomalaiset käyttävät Pernaan tietojen mukaan mobiilia nykyään käytännössä koko ajan. Puhelin on kädessä aamulla jo ennen kuin noustaan sängystä ja sitä hiplataan vielä sängyssä juuri ennen nukahtamista. 14 % ihmisistä katsoo puhelintaan vartin välein. 15–24-vuotiaat ovat mobiilissa erityisen aktiivisia, mutta nykyään se on käytössä jo kaikilla ikäryhmillä. Ja käyttö on tasaista koko päivän.
Janica Vilen
