MIELIPIDE. Naantali uhkaa taantua eläkkeensaajien Edeniksi, jos osayleiskaavassa ei osoiteta vahvoja toimenpiteitä työpaikkojen luomiseen ja lapsiperheiden houkuttelemiseen kohtuuhintaisella asumisella. Kaikkien Kultarannasta ei saa luoda uusvanhaa vaivaistupaa, vaan keskeisten alueiden maankäytössä on mietittävä tulevaisuutta.
Naantalin väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen ennuste on kriittinen. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhuuseläkeikäisten määrän suhdetta työikäisen väestön määrään. Kaupungin huoltosuhteeseen ei vaikuta lasten suuri määrä, vaan eläkeläisten kasvava osuus. Huollettavien määrä työikäisiin verrattuna kasvaa jatkossa reilusti. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja työvoiman ulkopuolella olevien henkilöiden määrä kasvaa.
Ikääntyvän päättäjäpoppoon keskustelu tuntuu kuitenkin rajoittuvan elinvoimaisuuden korostamiseen ja määrärahojen osoittamiseen, vaikka julkiset kokonaismenot tulevat tällä kehityksellä kasvamaan ja kaupungin verotulot vähenemään.
Kaavoitus on yksi keskeinen keino huoltosuhteen oikaisemiseen. Keskeisten alueiden, kuten sataman lähialueen pitäisi olla ensisijainen paikka työpaikkavarannolle, jolla luodaan edellytykset taloudellisesti menestyksekkäälle kaupungille. Ilman työpaikkoja ja yrityksiä ei ole palvelujen rahoittamisessa tarvittavia verotulojakaan.
Valitettavasti kaupungin vanhat puolueet ovat keskenään päättäneet, että alueelle sijoitetaan kerrostaloja, joilla yritetään houkutella vakavaraisia eläkeläisiä. Samaan aikaan Lammasluotoon suunnitellaan rakennuksia yli 55-vuotiaille. En epäile sitä, etteivätkö tulevat ja kunnan sisällä muuttavat asukkaat siellä pärjäisi, mutta verotuloilla ei rahoiteta yhteisiä peruspalveluja ja tueta kunnan elinvoimaisuutta.
Väestöennusteet pitäisi ottaa tosissaan, kehittää rohkeasti vetovoimaista ympäristöä ja tukea erilaisia elämäntilanteita. Kaikkien Kultarannassa tulisi olla kaiken ikäisiä.
Vilhelm Junnila (ps.)
Naantalin kaupunginvaltuutettu
