VARISSUO. Varissuon keskustassa on 70-neliöinen kolmio, joka toimii Tyttöjen talona, pelkästään tytöille tarkoitettuna turvallisena tilana olla, tavata ystäviä, harrastaa tai vaikka keskustella luottamuksellisesti aikuisen kanssa.
Nyt kaksi vuotta toiminnassa ollut talo on voittanut sekä tyttöjen että heidän vanhempiensa luottamuksen. Tyttöjä käy toiminnassa viikottain 35–40. Suurin osa tulee Varissuolta, mutta kävijöitä on myös Lausteelta ja kauempaakin.
– Varissuolla Tyttöjen talo on monille tytöille ainoa paikka, jossa he saavat viettää vapaa-aikaa kodin lisäksi. Se on vaatinut paljon luottamuksen rakentamista. Kun vanhemmat ovat oppineet luottamaan meihin ihmisinä ja tähän toimintaan, olemme saaneet yhteistyön käyntiin. Myös isät pääsevät tänne tutustumaan silloin, kun talossa ei ole toimintaa. Tyttöjen ollessa paikalla, pojat ja miehet eivät pääse paikalle, kertoo talon ohjaaja Katja Virolainen.
Varissuolla 40 % asukkaista on maahanmuuttajataustaisia, mutta lapsista heitä on jopa 70 %. Siksi myös Tyttöjen talon toiminnassa suurin osa tytöistä tulee monikulttuurisista perheistä.
– Kokkauskerhoa pidetään englanniksi, muu toiminta on suomeksi. Mutta ei täällä koskaan kielletä puhumasta omaa kieltä. Moni onkin kiitellyt, että on oppinut täällä paljon suomen kielen sanoja, Virolainen kertoo.
10–16-vuotiaille tarkoitetussa talossa on monenlaista toimintaa ikäryhmittäin: kokkikerhoja, tanssia, pelaamista, askartelua, musiikkia ja vaikka mitä. Kaikki toiminta on tytöille täysin maksutonta. Toimintaa tukee kaupunki ja Raha-automaattiyhdistys. Lisäksi Tyttöjen talo on saanut pienempiä yksittäisiä avustuksia retkiin.
– Se on meille hieno asia, että vanhemmat päästävät tytöt meidän kanssa retkille. Talvella kävimme Kemissä leirillä. Se oli valtavan hieno seikkailu. Tytöille Kemi oli ihan uusi maailma. Ihmiset puhuivat jännittävillä murteilla. Tärkeää oli myös se, että he olivat siellä turkulaisiana, eivät varissuolaisina tai maahanmuuttajina. Moni tytöistä ei juuri käy Turun ja jotkut eivät edes Varissuon ulkopuolella, joten se todella avarsi heille maailmaa, kertoo Virolainen.
Kunnioittavaa puhetta
Tyttöjen talon tärkein sääntö on se, että kaikki puhuvat toisilleen kunnioittavasti.
– Meille on tärkeää, että täällä saa olla sellainen kun on. Kaikkien pitää saada kokea, että tämä on paikka, jossa kukaan ei kiusaa tai kommentoi ulkonäköä, Virolainen linjaa.
Talossa ei puhuta epäkunnioittavasti myöskään itsestä.
– Jos on vaikka mokannut jotain, niin itseä ei kuulu haukkua tyhmäksi. Näin opitaan, että teko oli tyhmä, en minä ihmisenä. Ohjaajinakin olemme tarkkoja siitä, miten puhumme itsestämme. Emme esimerkiksi kommentoi omaa kehoamme tai ulkonäköämme, Virolainen jatkaa.
Toisten kunnioittamista ja ystävyystaitoja myös harjoitellaan Tyttöjen talolla.
– Mietimme yhdessä, miten kuunnellaan, annetaan hyvää palautetta ja kiitetään – tai miltä kiittäminen itsestä tuntuu ja miten sitä voisi vaikka harjoitella, Virolainen kertoo.
Virolaisen työhön kuuluu myös tyttöjen kanssa jutteleminen. Hän kuuntelee murheita ja auttaa eteenpäin. Tyttöjen talolla on laajat verkostot käytettävissä, jos joku tyttö tarvitsee apua.
Saan olla vapaa
Virolainen kertoo, että moni tyttö on kiitellyt sitä, miten saa olla Tyttöjen talolla vapaa.
– Kun poikia ei ole, voi helpommin olla se, kuka on, sillä poikien läsnäolo määrittää usein tyttöjen läsnäoloa. Esimerkiksi nuorten tyttöjen hierarkiat määräytyvät paljon poikien kautta. Se joka on cool poikien mielestä on myös tyttöjen keskuudessa usein cool. Mutta Tyttöjen talossa, kun pojat eivät pääse määrittämään tyttöjä, myös hierarkiat romuttuvat. Tyttöjen talossa tytöt etsivät roolinsa ryhmässä toisin perustein, Virolainen selittää.
Tyttöjen talolla nuoret ovat saaneet myös uusia ystäviä yli kulttuurirajojen.
– Varissuo on pieni paikka. Monet ovat nähneet toisensa aiemmin, mutta täällä vasta kunnolla tutustuvat ja ystävystyvät, Virolainen sanoo.
Tyttöjen talolle ovat tervetulleita kaikki, jotka kokevat itsensä tytöksi. Sukupuolen moninaisuus tunnustetaan ja tunnistetaan ja siitä myös keskustellaan.
– Jos vaikka joku näyttää paljon pojalta, se voi olla toiselle outo asia, sillä sukupuolen moninaisuus on monissa kulttuureissa suuri tabu. Täällä saa kuitenkin pohtia sitä, mitä on olla tyttö ja mitä se ei ole – yhdessä tai yksin, Virolainen sanoo.
Huiveja ei tarvita!
Virolaisen haastattelun tullessa päätökseensä, Tyttöjen talolla alkaa 10–12-vuotiaiden ryhmä.
Kun kello lyö kaksi, ovikello alkaa soida. Tyttöjä saapuu yksitellen. Kaikki ovat kiinnostuneita toimittajasta ja kertovat mielellään kuulumisiaan. Osa alkaa heti askarrella, osa suuntaa välipalalle keittiöön, sohvilla alkaa iloinen puheensorina ja yksi tytöistä järjestää muiden huvitukseksi performanssin, jossa hän vapautuneesti riisuu huivinsa. Se onkin joidenkin muslimityttöjen mielestä Tyttöjen talon paras puoli, että vain tytöille sallitussa tilassa voi viettää iltaa myös ilman huivia. Mutta on tyttöjen talossa ja tilassa myös muitakin hyviä puolia:
– On kivaa, kun paikalla on vain tyttöjä. Sekin tekee tästä paikasta erityisen, ettei tule paha mieli kenenkään kommenteista. Koulussa ja ulkona vapaa-aikana sellaiseen törmää aika usein, sanoo Fatima, 12.
Fatima on saanut myös uusia ystäviä Tyttöjen talolta.
– Katja usein erottaa meidän oman kaveriporukan, jotta opimme työskentelemään myös muiden kanssa. Täällä istutaan ja jutellaan, syödään välipalaa ja puhutaan siitä, millainen fiilis on. Toisessa huoneessa voi puhua Katjan kanssa omista huolista. Siitä on ollut paljon apua, jos on vaikka ollut riitoja, hän kertoo.
Myös kotona ollaan tyytyväisiä Fatiman harrastuksesta.
– Äiti tykkää sellaisista paikoista, joissa opin uusia asioita ja suomen kielen sanoja. Somali ja arabia ovat äidinkieliäni, hän kertoo.
Fatima on käynyt Tyttöjen talolla kaksi vuotta.
– Joskus on kyllä sellainen olo, että olisi kiva saada tänne poikiakin, Fatima hymyilee.
Nuorten äitien toiminta alkoi
Tämän syksynä uutena toimintamuotona Varissuon Tyttöjen talolla alkoi nuorten äitien toiminta. Silloin taloon ovat tervetulleita kaikki alle 24-vuotiaat äidit lapsineen.
– Siellä tehdää yhdessä ruokaa ja aina sellaista, jota voi syöttää vauvallekin. Ryhmässä saa vertaistukea nuorena äitinä olemiseen. Moni nuori äiti ei löydä paikkaansa muiden äitien joukossa harrastuksissa. Ja toisaalta samanikäiset kaverit saattavat täyttää iltansa vaikka baareissa käymisellä, jolloin yhteistä tekemistä on vaikeaa keksiä uudessa elämäntilanteessa. Se on surullista, mutta siksi juuri on tärkeää, että he saavat tutustua ja ystävystyä muiden nuorten äitien kanssa, Virolainen sanoo.
Suomessa on Tyttöjen taloja seitsemässä eri kaupungissa. Turussa Tyttöjen taloja on kaksi: Varissuolla ja keskustassa. Myös Poikien taloa on suunniteltu Turkuun.
Janica Vilen
