Laitoshoidossa yksi hoitopäivä maksaa 49,50 euroa, kun taas kotisairaalan yksi hoitopäivä maksaa 19 euroa sisältäen lääkärin määräämät lääkkeet, hoitotarvikkeet ja hoidon aikana otetut laboratoriokokeet. Jos kotisairaalan hoito toteutetaan kotisairaalan tiloissa, asiakasmaksu on 10 euroa. Kotisairaalan asiakasmaksut eivät kerrytä maksukattoa, eikä maksua peritä säännöllisen kotihoidon asiakkailta, ympärivuorokautisissa asumispalveluissa asuvilta asiakkailta eikä rintamaveteraaneilta, sotainvalideilta ja miinanraivaajilta.
Kotisairaala on Raision kaupunginjohtaja Ari Korhosen mukaan tyypillinen esimerkki innovaatiosta, jolla voidaan parantaa merkittävästi kuntalaisten palveluja. Lisäksi kotihoito tulee asiakkaalle laitoshoitoa halvemmaksi.
RAISIO. Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueella aloittaa kotisairaala maanantaina 5. syyskuuta. Tilat ja henkilöstö löytyvät Raision terveyskeskussairaalan akuuttiosastolta.
Kotisairaalahoito on sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona, johon kuuluvat myös yhteistoiminta-alueen tehostetun palveluasumisen yksiköt. Kotisairaala toimii kaikkina viikonpäivinä aamu- ja iltavuorossa.
Edullinen ja ihmisläheinen hoitomuoto
Syyskuun 2. päivä pidetyissä avajaisissa Raision kaupunginjohtaja Ari Korhonen suoritti juhlavasti avajaisnauhan leikkaamisen sekä kertoi tarkemmin hankkeen taustoista.
Kotisairaalatoiminnan pyrkimyksenä on Korhosen mukaan korvata potilaan sairaalahoitojakso laitoksessa kokonaan tai ainakin lyhentää sitä tukemalla potilaan varhaista kotiutumista. Kotona olemisen lisäksi potilaalle on kotisairaalassa plussaa sen edullisempi hinta.
– Pietarsaaresta aina Uudenmaan nurkille saakka Raisio on edullisin sotekunta suhteessa palvelutarpeeseen. Raision sosiaali- ja terveystoimen tekee edulliseksi juuri tämänkaltaiset paikalliset innovaatiot, sanoo Korhonen.
– Murheellisin mielin olen siitä, että kun sote-uudistuksen myötä palvelut keskittyvät isompiin yksiköihin, todennäköisesti paikallisuus ja siitä kumpuavat innovaatiot tulevat vähenemään, lisää Korhonen.
Kotisairaala-ammattilaiset löytyivät lähikunnista
Osastonhoitaja Kim Asunta sanoo, että kotisairaalan nelihenkinen sairaanhoitajatiimi rekrytoitiin kokonaisuudessaan talon ulkopuolelta.
– Kotisairaalan sairaanhoitajina toimivat Jenni Jänkälä, Tea Häkkinen, Maria Koskinen ja Katja Hänninen. Osa heistä on ollut aiemmin Kaarinan, Liedon ja Turun kotisairaaloissa töissä, Asunta kertoo.
– Naapurikaupungeista esimerkiksi Naantalissa suunnitellaan kotisairaalatoimintaa aloitettavaksi ensi vuonna, Asunta jatkaa.
Myös kotisairaalaan asiakkaita lähettävät tahot perehdytetty toimintaan.
Kotisairaalaan asiakkaaksi voi päästä lääkärin lähetteellä TYKSin tai terveyskeskuksen vuodeosastolta, päivystyksestä tai vastaanotolta. Asiakkaan tulee itsensä haluta hoitoa kotona ja asiakkaan tilanteen tulee olla sellainen, että hänet voidaan siellä lääkärin ohjein turvallisesti hoitaa. Lisäksi asiakkaan pitää selviytyä päivittäisistä toiminnoistaan itse, läheistensä tai tukipalvelujen avulla.
Kotisairaalan tyypillisiä asiakkaita ovat suonensisäistä antibioottihoitoa saavat tulehduspotilaat, tehostettua haavanhoitoa tarvitsevat potilaat, laskimotukospotilaat sekä nestehoitoa, kiireetöntä verensiirtoa ja lääkeinfuusiota tarvitsevat potilaat. Kotisairaala voi hoitaa myös saattohoidettavia ja kotona hoidettavaksi soveltuvia muita erikoissairaanhoidon potilaita.
Paikallisesta palvelutarpeesta syntynyt innovaatio
Kaupunginjohtajan mukaan toiminta lähtenyt liikkeelle paikallisesta tarpeesta.
– On havaittu, että esimerkiksi vanhusten ympärivuorokautisen hoivan tarvetta voidaan vähentää tämäntyyppisillä toiminnoilla. Lisäksi suhteellisen kompaktissa kokonaisuudessa henkilöstömitoitus pystytään luomaan sellaiseksi, että toiminnalla on selvää taloudellista odotetta, kaupunginjohtaja lisää.
Kotisairaalatoiminta on osa Aalto-yliopiston ja Sotera-instituutin Muuttuva yhteiskunta – muuttuvat palvelut -kehittämishanketta. Raision tarkoituksena on kehittää hankkeen aikana ikäihmisille suunnattua palvelukorttelikokonaisuutta.
Hankkeen puitteissa toteutetuilta tutustumismatkoilta esimerkiksi Hollantiin ja Saksaan opittuja hyviä käytäntöjä on tähän mennessä hyödynnetty Raisiossa mm. kotisairaalatoiminnan käynnistämisessä, kuntosalilaitteisiin panostamisessa ja ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan viihtyvyyden lisäämisessä.
Katariina Mäkinen-Önsoy
