Valtakunnallisena Yrittäjän päivänä 5. syyskuuta Maskun kunta ja yrittäjät ideoivat yhteistyönsä parantamista Työterveyslaitoksen avustuksella. Lisäksi kansanedustaja Ritva Elomaa kävi kertomassa budjettiriihen tuotoksista yrittäjyyden osalta.
MASKU. Yrittäjän päivänä 5. syyskuuta Maskussa kokoonnuttiin kunnan ja yrittäjien yhteisille aamukahveille Cafe Ravintola Maskuun. Puheenvuoroja kuultiin Maskun Yrittäjien puheenjohtajalta, Maskun kunnanjohtajalta, kansanedustaja Ritva Elomaalta ja Työterveyslaitokselta. Lisäksi kaikki osallistujat pääsivät ääneen ideoimaan, millaista olisi paras mahdollinen yhteistyö kunnan ja yrittäjien välillä Maskussa.
Maskun Yrittäjien puheenjohtaja Jukka Kotajärvi kehittäisi viestintää.
– Kunnan nettisivut ja kyltitys pitäisi saada kuntoon, jotta ihmiset tietävät, että täällä on palveluja saatavilla, hän linjaa.
Samalla hän muistutti siitä, kuinka pieniä yritykset ovat sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.
– Yrityksiä on Suomessa 280 000. Niistä alle 20 000 työllistää 10 ihmistä tai enemmän. Yksinyrittäjiä on 180 000. Näiden lukujen kautta aiheeseen saadaan vähän erilainen näkökulma. Suomen yritykset ovat siis kovin pieniä. Olisi tärkeää, että kunnan hankinnat pilkottaisiin pienempiin paloihin, jotta paikalliset yritykset voisivat osallistua kilpailuun, hän toteaa.
Lisäksi hän kiitteli eduskuntaa yrittäjäystävällisistä linjauksista.
– Vielä on kuitenkin kehitettävää, esimerkiksi sosiaaliturvan puolella ja yrittäjän puolison aseman parantamisessa, Kotajärvi muistuttaa.
Kunnan ovi on aina auki ja kynnys matala
Vielä hetken Maskun kunnanjohtajana toimiva Maija Löfstedt muistutti kunnan ja yrittäjien yhteistyön tärkeydestä.
– Tämä viikko on hyvä nosto yrittäjyyden esiin tuomiseksi, mutta toki jokainen päivä on yrittäjän päivä. Kuntaa ei ole olemassa ilman kuntalaisia ja kuntalaiset ovat osaltaan yrittäjiä. Kaikki yrittäjät ovat kunnalle tärkeitä, sillä yritykset ovat kunnan elinvoimaa, hän lausuu.
Löfstedt kannustaa yrittäjiä käyttämään kunnan palveluita ja pyytämään apua.
– Meillä virastolla ovi on aina auki ja kynnys on todella matala. Yhteistyön merkitystä ei pidä unohtaa. Kunta luo aluksi edellytykset ja infrastruktuurin ja jatkossakin toimii yhteistyössä yrittäjien kanssa, hän sanoo.
Lisäksi hän nosti keskusteluun uuden Kasitien tuomat mahdollisuudet.
– Yli 30 vuoden odotuksen jälkeen meillä on toimiva tieyhteys. Se on meille mahdollisuus. Se toisaalta myös halkoo kuntaa, joten nyt on aika laittaa päät yhteen ja miettiä, miten kunta voi vaikuttaa asiaan, hän ehdottaa.
Yrittäjyyspaketti alkaa valmistua
Maskulainen perussuomalainen kansanedustaja Ritva Elomaa valotti tilaisuudessa budjettiriihen tuloksia:
– Sukupolvenvaihdokseen on tulossa huojennus ja perintö- ja lahjaveron suhteen tulee helpotusta. Kotitalousvähennyksen nosto ei ole suuri, mutta vaikuttaa kuitenkin yrittäjiin. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen on toteutumassa, ja se on hyvä asia, hän kommentoi.
Yrittäjyyspaketin vaiheita valmistellaan edelleen.
– Osa asioista on jo vireillä ja osaa odotellaan vielä. Esimerkiksi paikallisen sopimisen edistäminen pitäisi olla vauhdikkaampaa, hän tuumaa.
Hän itse näkee, että nykyinen hallitus on entisiä yrittäjäystävällisempi.
– Tämä hallitus on siitä hyvä, että se on laittanut toimeen asioita, jotka olisi pitänyt laittaa toimeen jo ajat sitten. Se on tärkeää, sillä ilman yrityksiä meillä ei ole työpaikkoja eikä verotuloja, hän sanoo.
Hän kertoo ajavansa aktiivisesti tämän alueen asioita ja esimerkiksi kasitien kehittyminen on hänen mielestään paikallisesti todella tärkeä asia.
– Valitettavasti meillä on kuitenkin kolme keskustaa, mikä vähän hajottaa meidän Maskua. Vaikka uusi kasitie tuo mahdollisuuksia, täytyy myös varmistaa, ettei Maskulle käy kuten Sulo ja Johanna Vilénin bensa-asemalle, eli että sitä on kiva katsella, kun ajaa ohi, hän vitsailee.
Yrittäjien asiat lähellä sydäntä
Ritva Elomaa on maanviljelijän tytär ja hän on saanut yrittäjähenkisen kasvatuksen.
– Isäni oli myös kansanedustaja, joka ajoi vahvasti yrittäjien asiaa, hän kertoo.
Ammatiltaan hän on röntgenhoitaja. Lisäksi hän on ollut viitisen vuotta ammattiurheilija ja lähes 30 vuotta mukana musiikkialalla. Hän on tutustunut yrittäjyyteen paitsi urheilun ja musiikin kautta myös pyörittämällä kuntosalia.
– Tiedän suunnilleen, miten yritystoiminta pelaa. Se ei ole helppo tie. Siksi sydämeni on yrittäjien puolella. Ymmärrän myös sen, minkälaista on olla työntekijä. Ja siksi taas en ymmärrä, miksi Suomessa ollaan vuosikaudet ajettu yrittäjiä ja työntekijöitä vastakkain, hän sanoo.
Hän toivottaa jaksamista yrittäjille ja antaa yhden vinkin:
– Yrittäjän pitäisi aina ottaa loistava kirjanpitäjä, joka osaa asiansa. Sen puutteeseen on moni yrittäjä kaatunut.
Kehitysideoita Maskuun
Tilaisuudessa mietittiin pöytäkunnittain kehitysehdotuksia Maskun kunnan ja yrittäjien väliseen yhteistyöhön. Hyvää on tällä hetkellä kunnan ja yrittäjien väliset kehityskeskustelut ja esimerkiksi se, että he kokoontuivat nyt yhteen pohtimaan kehitystä.
Entä mitä sitten pitäisi kehittää?
Keskustelijat nostivat esiin paperityön ja byrokratian pienentämisen. Joidenkin mielestä kunta voisi siirtyä palveluiden tuottamisesta palveluiden hankkimiseen. Oma elinkeinoasiamies olisi toiveissa hankerahoituksella. Lisäksi yrittäjät toivoisivat enemmän tiedotusta kunnan hankinnoista ja yritysvaikutusten arvioinnista. Lisäksi kunnanjohtajan toivottaisiin jalkautuvan yritysten suuntaan.
Kokeilukulttuurista elinvoimaa yhteistyölle?
Työterveyslaitokselta keskustelua olivat ohjaamassa Susanna Visuri ja Elisa Valtanen. Heidän mukaansa yhteistyöhön voitaisiin saada elinvoimaa kokeilukulttuurin avulla.
– Pitäisi asennoitua niin, ettei tarvitse tehdä niinkuin aina on tehty, vaan on lupa kokeiluun. Kun tulee idea, voidaan matalalla kynnyksellä, pienellä budjetilla ja hyvällä hengellä kokeilla, ehdottaa Valtanen.
Kokeilukulttuurissa myös epäonnistuminen on tulos, josta opitaan. Kun kyseessä on kokeilu, voidaan myös aina palata takaisin vanhaan.
Valtasen mukaan uutta ei voida keksiä vain ideoimalla, vaan kokeilemalla.
– Kokeilukulttuuri haastaa testaamaan ideoiden laatua, ja kokeilut synnyttävät lopulliset toimintamallit. Se ei kuitenkaan tee tyhjäksi suunnittelua. Täytyy tietysti suunnitella, mutta samalla ymmärtää, että kaikkea ei voi suunnitella, vaan jotkut asiat selviävät vain kokeilemalla, hän selittää.
Lisäksi hän neuvoo tekemään parannuksia pienin askelin.
– Kaiken uudistumisen ei tarvitse olla isoa ja juhlallista. Pieniin muutoksiin on helpompi ryhtyä ja pienikin parannus on parempi kuin ei parannusta ollenkaan, hän muistuttaa.
Janica Vilen
