Turun Seudun Kehittämiskeskuksen kaikki toiminnot ja henkilöstö siirtyivät 1.7. osaksi Turku Science Park Oy:tä, joka vastaa jatkossa Kaarinan, Liedon, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon ja Turun yrityksille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille tarkoitetuista palveluista.
YRITTÄJYYS. Turun seudun kuntien elinkeinopalveluiden uudistaminen astui heinäkuun alussa askeleen eteenpäin, kun Turun Seudun Kehittämiskeskuksen kaikki toiminnot ja henkilöstö siirtyivät Turku Science Park Oy:hyn.
Tutkimuslaitos- ja liike-elämäkeskuksen aiemmat painopisteet life science-, ict- ja kemia/clean tech -sektoreilla säilyvät ja saavat nyt rinnalleen etenkin valmistavaa teollisuutta palvelevan tulevaisuuden teknologiat -kokonaisuuden sekä esimerkiksi pelit ja elokuvat kattavan elämysteollisuuden.
– Molempien organisaatioiden jo tutuksi käyneet toiminnot ja palvelut kuten Turun seudun yrityspalvelupiste Potkuri, startup-yhteisö SparkUp, life science -alaa palveleva BioTurku, Turku Future Technologies ja Länsi-Suomen elokuvakomissio jatkavat toimintaansa tuttuun tapaan. Lähikuukausina kuitenkin Turku Science Park Oy:n organisaatiota uudistetaan ja myös toimintojen ja palveluiden nimiä saatetaan tarkistaa, Turku Science Park Oy:n toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen kommentoi.
Kyynäräinen muistuttaa, että uudistuksen pilarina on yrittäjille selkeän ja yhden luukun kautta avautuvan palvelukokonaisuuden luominen.
Elinkeinoasiamies painottaa asiakaslähtöisyyttä
Naantalin kaupungin elinkeinoasiamies Jorma Ranta kertoo, että uusien yritysten palveluihin keskittyvän Potkurin palveluita naantalilaiset ovat tottuneet käyttämään hyvin.
– Potkurissa on ollut viime vuonna 32 asiakasta ja tämän vuoden aikana 17 asiakasta. Kehittämiskeskuksen palveluista juuri alkavien yritysten neuvonta on ollut tunnetuinta. Kehittämiskeskuksen muita palveluita käyttäneiden yritysten määristä Naantalin osalta sen sijaan ei ole tietoa, Ranta jatkaa.
Vaikka konkreettisista muutoksista toiminnassa ei ole vielä varmaan tietoa, perusteet yhdistymiselle ovat Rannan mukaan hyvät.
– Yrityspalveluiden tarjoajia on niin paljon, että asiakkaan eli yrittäjän on erittäin vaikea hahmottaa, mistä kannattaa lähteä liikkeelle. Uudistuksessa asiakaslähtöisyyden korostuminen on tärkeä tavoite, mutta konkreettisista muutoksista odotamme tietoa, Ranta sanoo.
– Uuteen malliin siirtyminen mahdollistaa ainakin sen, että kunnat voivat sopia tapauskohtaisesti yhteistyöhankkeista. Parhaassa tapauksessa kuntien yhteistyö tiivistyy, jos saadaan hyviä aloitteita elinkeinoelämän kehittämiseksi, lisää Ranta.
Turku Science Parkin vahvuutena yhteistyö korkeakoulujen kanssa
Ranta näkee hyvänä muutoksen, mikäli siitä on konkreettista hyötyä Turun kaupungin ulkopuolella toimiville yrityksille.
– Jos uudella organisoinnilla palvelut pystytään saattamaan paremmin Turun ulkopuolella toimivien yritysten tietoisuuteen, muutos on tervetullut. Tähän asti Kehittämiskeskuksen laaja hanketoiminta on jäänyt varsin etäiseksi seutukunnan yrityksille ja se oli yksi syy, minkä vuoksi useampi kunta oli irtisanomassa sopimuksensa Kehittämiskeskuksen kanssa, Ranta toteaa.
– Turku Science Park Oy:n vahvuus on ollut tiivis yhteistyö korkeakoulumaailmaan ja sieltä kumpuavien yritysideoiden eteenpäin vienti. Nyt sitä osaamista täytyy pystyä jalkauttamaan seutukunnan perinteisen yritystoiminnan hyväksi esimerkiksi valmistavaan teollisuuteen. Tehtävä ei ole helppo, mutta sille täytyy toivottaa menestystä, päättää Ranta.
Katariina Mäkinen-Önsoy
