Presidentin kesäasunto, Naantalin Kultarannassa sijaitseva graniittihuvila nimeltä Suvilinna, valmistui tasan sata vuotta sitten. Ympärille rakentui Suomen tunnetuin muotopuutarha muutamaa vuotta myöhemmin. Tänä kesänä puutarhassa nähdään Hannele Kylänpään veistosnäyttely.
Tiesitkö?
Kultarannan kolmiosaisen puutarhan on suunnitellut Svante Olsson.
Presidentin kesäasunnon on piirtänyt Lars Sonck.
Kultarannan puistoalueelle on yleisöllä vapaa pääsy kesäaikana perjantai-iltaisin klo 18–20.
Yleisö voi tutustua tarkemmin puutarhaan, sen pysyvään taiteeseen ja kesän veistosnäyttelyyn opastetuilla kierroksilla, joita järjestää Naantalin matkailu.
Puutarhassa on vietetty kahdet häät. Assi Koivisto ja Marko Ahtisaari puolisoineen on vihitty siellä. Molemmat parit ovat kuitenkin jo eronneet.
NAANTALI. Tänä kesänä Kultarannan puutarhan taidenäyttelystä vastaa kuvanveistäjä Hannele Kylänpää, joka on tunnettu eläinveistoksistaan. Kultarannassa eläinveistokset ovat päässeet arvoiseensa ympäristöön: Jänis on juuri loikkaamassa nurmelle, hylkeet paistattelevat päivää meren äärellä, fasaani ja hanhi etsivät ruokaa ja varjoa puiden katveesta ja varis on juuri laskeutunut jalustalleen ihailemaan edessään aukeavaa muotopuutarhaa. Presidenttiparin suosikkipatsas on vuonna 2014 valmistunut Kettu.
Näyttely sopii Kultarantaan myös siksi, että presidenteillämme on aina ollut lemmikkejä.
– Useimmat ovat olleet koiraihmisiä. Sauli Niinistön Lennu-koirakin tulee aina kesäksi Kultarantaan. Ainoastaan Tarja Halonen on ollut kissaihminen. Hänen kissansa Rontti ja Miska kulkivat itsenäisesti puutarhassa satelliittilähettimet kaulapannoissaan, jolloin vartijat näkivät aina tietokoneen ruudulta, missä kissan liikkuvat, kertoo Kultarannassa opastuksia pitävä Sanna Qvick.
Kesänäyttelyt kunnioittavat Kultarannan historiaa
Taidenäyttely on toteutettu yhteistyössä Alfred Kordelinin säätiön kanssa.
Kultarannan historiasta puutarhassa kävijöitä muistuttaa Alfred Kordelinin patsas, jonka on muotoillut Wäinö Aaltonen. Kordelin osti Kultarannan viime vuosisadan alussa. Sen graniittihuvila valmistui tasan sata vuotta sitten keväällä 1916.
– Moni ihmetteli, miksi hän sijoitti niin paljon rahaa Kultarantaan. Hän vastasi, että kyllähän tuollaisen linnan voi rakentaa, kun ei ole rouvaa, johon menisi kaikki rahat, kertoo Qvick.
Kordelin ehti kuitenkin nauttia Kultarannasta vain kaksi kesää, sillä hän kuoli aseellisessa kahakassa vuonna 1917. Perillisiä ei ollut, joten perikunta lahjoitti paikan Turun yliopistolle. Yliopisto koki saaren olevan niin kaukana, että se ehdotti maakauppaa, jonka myötä Kultaranta päätyi valtiolle ja yliopisto sai tilat Ruissalon kasvitieteelliselle puutarhalle.
Kordelinin toiveissa oli, että Kultaranta puistoineen ilahduttaisi kaikkia suomalaisia. Hänen toiveensa mukaisesti puutarha on avoinna yleisölle ja Kultaranta onkin nykyään suosittu matkakohde. Lisäksi hän suunnitteli aikoinaan Kultarantaan museota ja taidekokoelmaa. Kesäiset presidenttien kutsunäyttelyt kunnioittavat tuota toivetta. Kordelin suunnitteli puutarhaan pidettäviksi myös missikisoja, mutta sitä toivetta ei olla lähdetty toteuttamaan.
50 hehtaaria väriloistoa
Kultarannassa on yli 50 hehtaaria maata. Siitä kuitenkin vain pieni osa, eli muotopuutarha, on turistien saavutettavissa.
Suomen suosituin muotopuutarha on saanut lempinimen Pikku-Versailles, sillä se on rakennettu 1910-luvun ihanteiden mukaan.
Muotopuutarha on jaettu eri värikokonaisuuksiin: on punatarhaa, sinitarhaa, keltatarhaa, Suomi-tarhaa, rantaviivaa, paviljonkeja ja kilometrin verran kuusiaitaa, joka halkoo puutarhaa tuplana, jolloin kuusiaitojen väliin jää diplomaattikäytävät.
– Sata vuotta sitten käytävillä mahtui kulkemaan harteikkaimmatkin miehet helposti, mutta nykyisin käytävä on niin kapea, että siellä mahtuvat kulkemaan lähinnä lapset. Heille se onkin jännittävä paikka hämähäkinseitteineen, kertoo Qvick.
Muotopuutarhan lisäksi linnaa ympäröi mäntyinen ja kallioinen metsäpuutarha ja lisäksi siellä on hyötypuutarha, jonka kasvihuoneet näkyvät muotopuutarhan poluille. Niiden takana on marjapensaita ja eksoottisempiakin kokeiluja. Uusimpana satoa odotetaan tänä vuonna tryffelipuistosta. Alun perin kolmen puutarhan kokonaisuuden on suunnitellut Svante Olsson.
Talvella Kultarannassa on kymmenkunta työntekijää, mutta kesäisin työntekijöiden määrä moninkertaistuu. Apuna on myös esimerkiksi ruohonleikkuurobotti.
Kultarannasta aukeaa upea näkymä Naantaliin. Esimerkiksi kirkko ja Muumitalon katto näkyvät vastarannalle asti.
Janica Vilen
