Nousiaisissa ihmisille ravitsemusta opettavan Johanna Hurtenin mukaan kaalikeittodieetti, omenadieetti tai lentoemäntädieetti voivat kyllä toimia, mutta ne eivät saa aikaan pysyvää elämänmuutosta. Painonpudotus lasketaan pysyväksi vasta, kun painon on saanut pysymään samana yli kaksi vuotta. Nyt hän kertoo, millä konsteilla ravitsemus laitetaan kuntoon!
RAVITSEMUS. Maskulainen fysioterapeutti ja fysiotrainer Johanna Hurten valmistui helmikuussa ravintovalmentajaksi. Siitä asti hän on neuvonut asiakkaita ravitsemusasioissa Nousiaisissa Kuntokamarilla.
– Jollain voi olla tavoitteena painon pudotus, jollain lihasmassan lisääminen ja joku on vain kiinnostunut tietämään, syökö terveelisesti, hän kertoo asiakkaistaan.
Asiakkaat pitävät aluksi ruokapäiväkirjaa, minkä perusteella ravintovalmentaja näkee jo vähän, kuinka paljon asiakas saa rasvoja, hiilihydraatteja, proteiinia ja niin edelleen.
– Tärkeintä on haastatella asiakas kunnolla, sillä aluksi täytyy arvioida ihmisen voimavarat. Jos ihmisellä on elämässään paljon stressitekijöitä, niin lähdemme rauhallisesti liikkeelle, kaksi muutosta kerrallaan. Jos pohja taas on hyvä, kotiin voi antaa enemmänkin muutoksia ja silloin tapaamisväli voi olla 3–4 viikkoa, kun se muuten on usein viikko, Hurten sanoo.
Virallisia ravintosuosituksia kannattaa noudattaa
Terveyttä ruuasta -opas, eli viralliset ravintosuositukset suomalaisille ovat Hurtenin mielestä suositeltavia kaikille.
– Se on täysin tervettä asiaa. Siellä kehotetaan ihmisiä käyttämään vähemmän suolaa, saamaan tarpeeksi kuituja ja hyviä rasvoja huonojen sijaan sekä vähentämään hiukan punaista lihaa, hän listaa.
– Ongelma tänä päivänä on se, että mediasta tulee paljon ristiriitaista tietoa ja paljon höpölöpöä, koska lehtiin tarvitaan myyviä otsikoita. Naistenlehtiä seuraamalla ei saa tietoa, miten syödään terveellisesti tai pudotetaan painoa. Televisiosta tulevat ohjelmat taas perustuvat ammattitason fitness-kulttuuriin. Sekin toimii, se ei ole tässä ongelma. Voi kaalisoppadieettikin toimia, mutta siinä ei opetella uusia elämäntapoja. Mitäs sitten, kun dieetti loppuu? hän kysyy.
Usein Hurtenin mukaan käykin niin, että ihminen lihoo takaisin sen jälkeen, kun on puolessa vuodessa laihduttanut itsensä todella pieneksi.
– Siksi on tärkeää lähteä rauhassa liikkeelle. Keskimäärin ihminen oppii uuden elämäntavan puolessa vuodessa. Jos elämässä on paljon stressitekijöitä, asiaan voi mennä useampikin vuosi, Hurten kertoo.
Tällä hetkellä virallinen suositus painonpudotusvauhdiksi on kilo viikossa ja sitä ollaan vielä pudottamassa puoleen kiloon.
– Vasta kun ihminen on ollut yli kaksi vuotta uudessa painossaan, painon pudotus lasketaan pysyväksi. Siksi töitä kannattaa tehdä pidemmällä tähtäimellä. Tavoite on, että ihminen säilyttäisi uuden painonsa loppuelämänsä, Hurten muistuttaa.
Ateriarytmi ylipainoisten suurin ongelma
Yksi tärkein asia painonhallinnassa on ateriarytmi. Se on Hurtenin tapaamien ylipainoisten ihmisten suurin ongelma. Ihminen tarvitsee viisi ateriaa päivässä, eikä niiden väliin saisi jäädä liikaa aikaa, ettei nälkä ehdi kasvaa liian suureksi.
– Monelle tuottaa tuskaa syödä viisi kertaa päivässä. Aamupala on monille todella vaikea. Joskus se on alkuun pelottavaa, mutta kun ateriarytmin saa kuntoon, olo muuttuu. Elimistöltä tosin menee 4–6 viikkoa herätä uuteen syömiseen. Siinä vaaditaan kylmät hermot, kun aletaan syödä enemmän ja tasaisemmin. Siinä täytyy vain luottaa, että elimistö kyllä reagoi, vaikka siihen meneekin aikaa, Hurten muistuttaa.
Lisäksi hän huomauttaa, ettei kukaan saisi koskaan syödä vähempää kuin on oma lepoaineenvaihdunta. Oman lepoaineenvaihdunnan saa laskettua matemaattisen kaavan kautta. Ikä hidastaa aineenvaihduntaa, naisilla esimerkiksi vaihdevuodet hidastaa aineenvaihduntaa merkittävästi.
– Tarpeeksi kauan kun syö liian vähän, elimistö alkaa mennä säästöliekille. Silloin käykin niin, että paino voi alkaa nousta. Lisäksi jos syö tosi vähän, jossain kohtaa viikkoa se voi johtaa siihen, että syö aivan liikaa. Jos illalla esimerkiksi on paljon mielitekoja, kannattaa pysähtyä pohtimaan, onko syönyt aamusta asti liian vähän. 90-prosenttisesti kyse on siitä, Hurten tietää.
Ei kieltolistoja!
Parasta Hurtenin mukaan olisi, jos ruokaan ei liittyisi mitään kieltolistoja.
– Se vain kerryttää stressiä ruokaa kohtaan ja voi johtaa pahimmillaan syömishäiriöön. Jos syöt joskus vaikka pitsan, niin se ei muuta mitenkään pitkän aikavälin painonhallintaa – jos se on vain se satunnainen kerta. Kaikkea saa syödä, mutta silti opetellaan syömään paremmin kuin ennen.
Hurtenin mielestä ei ole huono asia, jos haluaa laihtua siksi, että näyttäisi hyvältä farkuissa, mutta lisäksi hän halua aina herätellä ajatusta siitä, miten keho voi pinnan alta.
– Terveyden eteen kannattaa juoda pari litraa vettä päivässä sekä syödä tarpeeksi kuituja, proteiinia ja hyvälaatuisia rasvoja, joita saa muun muassa öljyistä ja pähkinöistä, hän listaa.
– Hiilihydraatitkin kannattaa tarkistaa. Valkoiset ns. höttöhiilarit täyttävät kehon vain hetkeksi, jolloin kohta on taas nälkä. Täysjyväviljat pitävät olon kylläisenä pidempään, hän neuvoo.
Proteiinin lähteeksi hän suosittelee vaaleaa lihaa, palkokasveja ja maitotuotteita punaisen lihan sijaan.
– Punaista lihaa suomalaisten pitäisi vähentää. Siinä on niin paljon suolaa ja kovia rasvoja, Hurten muistuttaa.
Liikunnalla pienempi osuus painoon kuin ruualla
Hurten kertoo, että se, mitä ihminen näkee peilistä, johtuu 70–80-prosenttisesti ruokavaliosta ja loppu tulee liikunnasta. Syömisellä on siis painon kannalta paljon suurempi merkitys kuin liikunnalla, vaikka liikunnalla muuten onkin todella valtaisat terveyshyödyt.
– Liikunnassa täytyy muistaa se, ettei pakota itseään tekemään sellaista, mistä ei pidä. Etsimme jokaiselle sellaisen tavan liikkua, joka tuntuu hyvältä, hän lupaa.
Janica Vilen
