Sähköisen palvelun myötä asiakkaiden ei tarvitse enää murehtia papereiden tallessa pitämisestä eikä yrittäjien laskutuksesta. Sähköistyksen tavoitteena on säästää kaikkien työaikaa. Uudistus on saanut positiivista palautetta sekä asiakkailta että yrittäjiltä.
KAARINA. Kaarinan kaupunki on siirtynyt palveluseteleiden käytössä sähköiseen PSOP-järjestelmään. Omaishoidon siivouspalvelu siirtyi sähköiseen järjestelmään 1.1.2016, tehostettu palveluasuminen 1.3.2016 ja säännöllinen kotihoito 1.5.2016.
Uusi järjestelmä kokoaa sähköisesti yhteen paikkaan asiakkaan, yrittäjän ja kunnan kaikki tarvittavat tiedot. Kunta määrää edelleen palvelusetelin arvon ja hyväksyy palveluntuottajat, joiden palveluita sillä voi maksaa. Asiakkaan omavastuuosuus on palveluntuottajan hinnan ja palvelusetelin arvon välinen erotus, kuten ennenkin. Asiakkaan näkökulmasta hyvin harva asia on muuttunut.
– Ikäihmisillä tietokoneen käyttö on vähäisempää. Heille palvelu toimii edelleen samalla tavalla, mutta enää ei tarvitse murehtia siitä, että nippu paperisia palveluseteleitä katoaa. Nyt asiakkaille toimitetaan yksi ainut paperi, jossa on summa, joka vuodessa on käytettävissä, selittää omaishoidon palveluohjaaja Marjaana Brunou.
Asiakkaatkin pystyvät kyllä halutessaan käyttämään sähköisiä palveluita osoitteessa: www.parastapalvelua.fi. Nettisivulla voi hakea ja vertailla palveluntuottajia, katsoa ajantasaisesti tietoa omista palveluista, antaa palautetta tai asioida omaisen puolesta.
Nyt on myös mahdollista käyttää saldoa helpommin itse valitsemanaan ajankohtajana.
– Koko saldon voi käyttää vaikka suursiivouksiin juhannuksena ja jouluna, tai sitten kuukausittaiseen pienempään siivoukseen, selventää Brunou.
Omaishoidon siivouspalvelun palveluseteliä käyttää Kaarinassa vajaat 30 ihmistä. Kotihoidossa palvelusetelin käyttäjiä on 33 ja tehostetussa palveluasumisessa 112. Asiakkaat ovat olleet uudistukseen tyytyväisiä.
Palveluntuottajien kirjanpito helpottuu
Suurin ero entiseen onkin palveluntuottajien eli yrittäjien kirjanpidossa.
– Jotta voi olla tuottajana Kaarinan vanhuksille, yrittäjän tulee hakeutua PSOP-järjestelmän piiriin. Yrittäjä pääsee kiinni asiakkaan saldoon palvelusetelin koodilla. Tämä on yrittäjälle helpompi systeemi, sillä heidän ei enää tarvitse tehdä kaupungille laskua, vaan ohjelma tekee laskun kirjauksen perusteella automaattisesti ja lähettää kuitin sähköpostiin, Brunou kertoo.
Sähköistämisen tavoitteena on saada säästöä sekä yrittäjien että kaupungin työaikaan ja samalla kätevöittää toimintaa.
PSOP-järjestelmän käytön suunnittelu alkoi vuonna 2014 yhteistyöpalavereilla Turun kaupungin kanssa, jolla PSOP on ollut käytössä jo pidempään.
– Vuosi 2015 oli järjestelmän harjoittelemista yhdessä kaupungin ja yritysten kanssa. Yrittäjiltä on tullut sekä hyvää että huonoa palautetta. Osa tiesi järjestelmän jo entuudestaan ja he olivatkin innokkaita, mutta oli niitäkin, jotka kokivat, että tietotekniikka tuo ylimääräistä työtä. Olen yrittänyt kannustaa pienyrittäjiä rohkeasti koneelle, sillä järjestelmä ei ole työläs, kun sen kerran oppii, Brunou vakuuttaa.
Palveluntuottajille ja kaupungille palveluseteliasiakkaat ovat yhteisiä, mikä on hyvä asia monessa mielessä.
– Esimerkiksi omaishoidon siivouspalvelussa olemme saaneet yrittäjien kanssa asiakastyytyväisyyskyselyssä suuret pisteet omaishoitajan jaksamisen lisäämisestä. Siivousyrittäjien työ ei ole pelkkää siivousta. He ovat hyvin tietoisia Kaarinan palveluista ja osaavat neuvoa ja kuunnella. Heiltä saamme myös usein ajantasaista tietoa siitä, miten kodissa pärjätään. Parhaat tulokset saadaankin juuri yhteistyöllä, Brunou muistuttaa.
Omaishoitajat käyttävät vapaapäiviään vain harvoin
Kaarinankin omaishoidossa odotetaan parhaillaan uutta omaishoitolakia, jonka pitäisi tulla voimaan heinäkuun alussa.
– Jos laki tulee voimaan, se tuo alimman tukiluokan omaishoitajille kaksi vapaapäivää. Muilla säilyy edelleen kolme vapaapäivää, Brunou kertoo.
Kaarinassa alimpaan tukiluokkaan kuuluu 71 asiakasta, mikä tarkoittaisi 142 vuorokautta vapaapäiviä, jolloin omaishoidettavat tulisivat Kaarinan lyhytaikaista hoitoa tarjoaviin pisteisiin. Kaarinassa on 18 paikka Visiitissä, mutta se paikka ei ole tarkoitettu muistisairaille. Kaarinakoti tai Värttinä Littoisissa terveyskeskuksen yhteydessä ovat hyviä paikkoja myös muistisairaille. Tungosta tuskin kuitenkaan tulee.
– Jostain syystä vain noin kolmannes omaishoitajista käyttää vapaapäiviään. Syitä tähän on yritetty selvittää. Kynnys jättää esimerkiksi oma puoliso toisten hoidettavaksi tuntuu olevan todella korkea. Ja toisaalta voi olla, että apua on tarjolla muualtakin. Monilla esimerkiksi lapset avustavat hoidossa, jotta omaishoitaja saa vapaapäiviä, pohtii Brunou.
Kun Omaishoidon tukikeskus Visiitti avattiin vuonna 2007, Kaarinassa ajateltiin, että puhelimet alkavat soida, mutta niin ei käynyt.
– Vaikka palvelua käytetään vähän, omaishoitajia kuitenkin helpottaa se tieto, että tukea on tarjolla, jos sitä tarvitsee. Yksi heidän suurimmista huolenaiheista on se, mihin omaisen saa, jos vaikka itse sairastuu tai joutuu johonkin operaatioon, kertoo Brunou.
Brunou kannustaa omaishoitajia käyttämään vapaapäiviään, sillä se auttaa heitä jaksamaan arjessa. Visiitissä on 18 yhden hengen huonetta, joihin voi tulla lyhytaikaiseen hoitoon. Visiitin keskeisiä periaatteita ovat asukaslähtöisyys, kokonaisvaltainen toiminta ja yhteistoiminnallisuus. Visiitissä työskentelee koulutettua henkilökuntaa ympäri vuorokauden ja lisäksi siellä toimii jopa 20 vapaaehtoista.
Seudullista yhteistyötä?
Uusia tuulia tuovat myös hallituksen kärkihankkeet.
– Ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon parantamiseksi aletaan näillä näkymin tehdä seudullista yhteistyötä, valottaa Brunou.
Kaarina tosin tekee jo nyt yhteistyötä lähikuntien kanssa.
– Seudullisissa tapaamisissa olemme verranneet palveluitamme. Olemme menossa siihen suuntaan, että töitä tehdään sote-alueittain. Nykyinen yhteistyö tulee auttamaan siinä vaiheessa, kun palveluita aletaan yhtenäistää. Kollegoiden tuki on osoittautunut tärkeäksi. Olen keskustellut esimerkiksi kirjaamiskäytännöistä ja palvelusuunnitelmien tekemisestä naapurikuntien vastaavien työntekijöiden kanssa, hän mainitsee esimerkkinä.
Janica Vilen
