Kirkkotieltä purettiin historiaa

Merilän entisen asuintalotalon ja tehtaan näkymät 2.4.2016.

Turun Nummenmäen kaupunkikuva on jälleen muutoksen kourissa; sen läntiselle laidalle, Kirkkotielle, rakennetaan massiivista kerrostaloaluetta. Samalla on lopullisesti kadonnut osa kaupungin teollisuushistoriaa – paikalla kun sijaitsi yhden Turun tunnetuimman teollisuudenhaaran ‘kantasolu’: Kustaa Merilän polkupyörätehdas.

NUMMENMÄKI. Yksi kappale Turun historiaa on jälleen katoamassa, kun Nummenmäellä sijaitsevan Kirkkotien alun viimeisetkin vanhat rakennukset murenevat purkutraktorin leukojen hampaissa. Monen nyky- tai uusturkulaisen mielissä alue ei herättäne suuria tunteita, mutta vanhimpien ikäluokkien edustajat muistavat yhä siellä sijainneen polkupyörätehtaan.

Suomen Polkupyörä- ja Konetehdas Oy:n tarina on merkittävä sikäli, että kyseessä oli maamme ensimmäinen tehdas, joka valmisti osat itse kappaa ja joitain pikkuosia lukuunottamatta.

Pyörätehtaan omisti Mietoisista kotoisin ollut Kustaa E. Merilä, joka Turkuun muutettuaan aloitti pyörien kokoamisen vain 22-vuotiaana 15 markan alkupääomalla vuonna 1898. Vuonna 1904 toiminta siirtyi Kirkkotielle, missä myös pyörän osien valmistus alkoi. Tehtaan toiminta jatkui aina Merilän 1960-luvun alussa tapahtuneeseen kuolemaan saakka.

Merilän pyörätehdas oli aikanaan paitsi Suomen myös koko pohjoismaiden suurin. Tehtaan kukoistuskausi ajoittui 1930-luvulle. Sen merkkejä olivat mm. Olympia, Ilmarinen, Aino, Kiri, Luxus ja Supo. Toimintansa aikana tehdas ehti valmistaa noin miljoona polkupyörää. Niiden lisäksi tuotanto käsitti muitakin pienkoneita ja viime vaiheessa mopedit. Työntekijöitä tehtaalla oli enimmillään puolisen tuhatta.

Merilä itse tunnettiin värikkäänä ja särmikkäänä persoonana. Hän oli vanhan ajan patruunatyyppi niin hyvässä kuin pahassa. Toisaalta hän kiersi ‘kyyläämässä’ työntekijöitään, mutta myös avusti hätätilan tullen. Hän perusti myös rahaston, jonka kautta avustettiin niin ammattikoululaisia kuin yleishyödyllisiä järjestöjäkin. Avun saajiin kuului mm. Turun yliopisto.

Ympyrä sulkeutuu – pyörät lähtivät viimeisinä

Merilän jälkeen kiinteistö ajautui monien vaiheiden jälkeen 1990-luvulla valtion omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalille, joka vuokrasi tiloja kansalaisjärjestöille. Talossa toimineita järjestöjä olivat mm. kirpputori Emmaus, Maan ystävät sekä Uusi tuuli ry. 2000-luvun alussa kiinteistö siirtyi yksityiselle omistajalle, joka jatkoi vuokrasuhteita toistaiseksi, mutta jonka pidemmän tähtäyksen suunnitelmissa oli alueen uudisrakentaminen.

Uusi tuuli ry, joka varusti kehitysmaakauppalaiva Estelleä, hankki varoja toiminnalleen kunnostamalla polkupyöräromuja ja myymällä niitä omalla kirpputorillaan aina viime vuoteen asti. Pyörien kunnostusta harjoitti omissa tiloissaan jonkin aikaa myös talossa majaa pitänyt Ekotori. Toisin sanoen kiinteistön ‘saattohoitovaiheessa’ ympyrä oli sulkeutunut siihen toimintaan, johon se oli alunperin suunniteltukin.

Kaupunki ei halunnut säilyttää miljöötä

Turun Museokeskus esitti rakennusten suojelua niiden teollisuushistoriallisen arvon vuoksi. Myös Turun kaupungin tekemästä kolmesta kaavasuunnitelmasta kaksi ehdotti rakennusten suojelua, mutta hyväksytyksi tuli lopulta Ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa kokoomuksen edustajan ehdottamana ja sosiaalidemokraattien edustajan kanattamana vanhan purkamisen ja massiivisen uudisrakentamisen salliva kaava. Turun kaupunginvaltuusto vahvisti kaavan.

Nummenmäen asukasyhdistykset valittivat kaavasta, mutta korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen, kertoo Raimo Volanen Kuuvuoriyhdistyksestä. Kuuvuoriyhdistystä huolestutti lisäksi rakennusten viereisen puiston katoaminen. Yhdistykset muistuttivat myös odotettavissa olevasta rajusti lisääntyvästä liikenteestä. Uudisrakennettaviin taloihin kun on kaavoitettu lähes 400 autopaikkaa.

L:n muotoisen tehdasrakennuksen edessä sijaitsi Merilän asunto. Rakennus edusti maailmanlaajuisestikin ainutlaatuista nikkarijugend -tyyliä.
L:n muotoisen tehdasrakennuksen edessä sijaitsi Merilän asunto. Rakennus edusti maailmanlaajuisestikin ainutlaatuista nikkarijugend -tyyliä.

Hannu Virtanen