Matalan kynnyksen palvelusta vastalääkettä liikkumattomuuteen.
Valo ry:n ehdotuksen mukaisia lähiliikuntapaikkojen kehittämishankkeita Naantalissa:
– Omarahoitteiseksi lähiliikuntapaikkahankkeeksi vuonna 2016 Karvetin koulupihan kehittäminen Liikkuva koulu -ohjelman ja Palloliiton Ässäkenttä-ohjelman avulla.
– Valtionavustushankkeina vuosina 2017–2018 voisi toteuttaa Kuparivuoren ja Rymättylän koulupihojen kunnostuksen ja kehittämisen monitoimiareenaksi. Maijamäen ja Suopellon koulupihojen kehittämiseen haettaisiin Liikkuva koulu -avustusta, jolla voisi rakentaa katukorispaikkoja tai Street Workout -telineitä. Myös Kirkkopuiston lähiliikuntaolosuhteita voisi edelleen kehittää kaupunkikuvallisesta ja matkailullisesta näkökulmasta.
– Vuosien 2019–2020 valtionavustushankkeiksi ehdotetaan Taimon ja Kultarannan koulupihojen kunnostusta monitoimiareenoiksi. Leader-tukea voisi hyödyntää Velkuan koulupihan kehittämiseen.
– Muiden lähiliikuntapaikkaverkoston kohteiden kehittämistä jatkettaisiin vuosittaisilla ylläpito- ja kunnostamismäärärahoilla 2016–2020.
NAANTALI. Naantalin kaupungintalolla esiteltiin 9. maaliskuuta valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry:n ja Naantalin liikuntapalveluiden yhteistyössä toteuttamaa lähiliikuntapaikkakartoitusta.
Matalan kynnyksen liikkumismahdollisuuksia edistävät lähiliikuntapaikat ovat olleet Valon erityisasiantuntija Jan Norran mukaan 2000-luvun alusta alkaen eräs valtion strategisia painopistealueita.
– Tuona aikana on ympäri Suomen rakennettu 750 lähiliikuntapaikkaa, joista suurin osa sijaitsee koulupihoilla. Koulupihat ovat otollisia paikkoja kokonaiskäyttöasteen, kehittämistarpeen ja kustannustehokkuuden näkökulmista, Norra sanoo.
Naantalin vapaa-aikatoimi tilasi Valolta lähiliikuntaolosuhteiden nykytila-analyysin lisäksi jatkotoimenpide-ehdotuksia, koska kaupungissa on tällä hetkellä vain yksi lähiliikuntapaikka, joka sijaitsee Merimaskun koulupihalla.
– Seuraavana etappinamme on Valon ehdotusten pohjalta kehittää lähiliikuntapaikkaverkostoamme askel askeleelta poikkihallinnollisesti yhteistyössä eri sektoreiden kanssa, toteaa vapaa-aikatoimen sihteeri Maija Puolakanaho.
Asukkaita ja koululaisia kuultiin
Kartoitustyö alkoi joulukuussa 2015 kyselyllä Naantalin lähiliikuntaolosuhteista 31 kohteessa, jotka käsittivät koulu- ja päiväkotipihoja sekä muutamia muita liikuntapaikaksi soveltuvia ympäristöjä. Tammikuussa suoritettiin asukas- ja koululaiskuulemiset 476 aikuiselta ja 530 lapselta. Arviot saatiin siis kaiken kaikkiaan 1 006 vastaajalta.
– Vastausprosentti oli tarpeeksi hyvä saadaksemme mahdollisimman totuudenmukaiset tulokset eri puolilta kaupunkia. Kyselyissä otettiin tasa-arvoisesti huomioon niin Kanta-Naantalin ja saariston asukkaat kuin isommat ja pienemmät koulut sekä päiväkodit, Norra kommentoi.
Lapsiperheiden vanhempien tyytyväisyyttä koulu- ja päiväkotipihojen ja leikkipaikkojen nykytilasta kartoittavassa kyselyssä melko tyytyväisen vastauksen antoi lähes puolet vastaajista. Koulupihojen nykytilaan lasten liikunnan ja ulkoleikkien näkökulmasta melko tyytymättömiä oli 21 %, kun taas päiväkotipihojen osalta vastaava määrä oli 8 % ja leikkipaikkojen 5 %. Erittäin tyytyväisiä leikkipaikkoihin ja -puistoihin oli 26 %, päiväkotipihoihin 19 % ja koulupihoihin 10 % vastaajista.
Seuratoiminta ei takaa riittävän liikunnan saantia
Liikuntasuositusten toteutumiseen nykyisillä liikuntamahdollisuuksilla uskoi 47 % kyselyyn vastanneista Naantalin asukkaista.
– Vastaajien mielestä liikkumisen vähyyteen vaikuttavat ennen kaikkea ajan ja motivaation puute, Norra summaa.
Naantalin neljäs- ja kahdeksasluokkalaisista vastaajista sen sijaan 70–80 % harrastaa liikuntaseurassa, mutta paljastaa liikkuvansa harvoin tai ei lähes ollenkaan välitunneilla.
– Haasteena on tuoda liikunta osaksi arkielämää koulussa, koulumatkalla, kotona ja muuten vapaa-aikana, koska liikuntaseurassa harrastaminen ei ole tae suositusten mukaisen terveyden kannalta tärkeän päivittäisen liikunnan saannille, Norra lisää.
Lähiliikuntaloikka-sivustolla Valo haastaa kaikki kehittämään koulu- ja päiväkotiympäristöjen liikuntaolosuhteita.
Katariina Mäkinen-Önsoy
