Vakuutukset, sijoittaminen, verkostoituminen, hyvinvointi, itsetunto, raha, leivokset ja smoothiet… Niistä oli Naantalin naistenpäivä tehty.
NAISET. Raision ja Naantalin Osuuspankkien konttorien johtajat Marjo Linnakoski ja Satu Tamminen kutsuivat alueensa naisyrittäjät verkostoitumaan Naantalin Kylpylään kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi tiistaina 8. maaliskuuta. Aamiaistilaisuudessa nostettiin maljoja naisyrittäjille, verkostoiduttiin ja kuultiin puheita aiheeseen liittyen.
Putiikki Roosan yrittäjä Kirsi Rantala puhui naisille numeroista.
– Suomessa on 255 000 yrittäjää. Heistä naisyrittäjiä on 84 000. Naisyrittäjistä yksinyrittäjiä on 63 000. Suurin osa meistä hoitaa siis kaiken aivan yksin ja pitää kehityskeskustelut peilikuvalleen. Juuri siksi tällaiset tapahtumat ovat meille tärkeitä. Vaikka tällainen yhteinen hetki ottaa tunnin tai kaksi, se auttaa jaksamaan ja antaa iloa koko kuukaudeksi, Rantala sanoo.
– 15 000 on monen naisyrittäjän vuosiansio. Töitä teemme asiakkaiden parissa 48 tuntia viikossa ja siihen ei olla laskettu vielä muuta yrityksen pyörittämiseen tarvittavaa työtä. Me teemme työtä siis maksimiteholla ja minimipalkalla, Rantala jatkaa. Hänen laskelmiensa mukaan naisyrittäjien euro on 50 senttiä.
– 40 + on luku, joka kuvaa aloittavien naisyrittäjien ikää. Yrityksiä perustetaan usein siis, kun työuraa on jo jonkin verran takana. Viiden vuoden kuluttua puolet aloittaneista yrittäjistä on jo lopettaneet toimintansa. Itse olen ollut yrittäjä nyt kolme vuotta, eli tuohon viiden vuoden rajapyykkiin on vielä vähän matkaa, Rantala naurahtaa.
– 13 taas on sen kuukauden numero, jonka aikana meillä on aikaa lomailla, hän jatkaa veistelyä.
Vaikka kuulijat hätkähtivät luvuista, ei puhe kuitenkaan lamaannuttanut. Päin vastoin sen oli tarkoitus osoittaa naisyrittäjyyden ongelmakohdat, saada naiset luottamaan itseensä ja tekemään töitä epäkohtien poistamiseksi.
– Meistä kaikista yrittäjistä on kyllä työntekijöiksi, mutta kaikista työntekijöistä ei olisi yrittäjiksi. Ollaan ylpeitä itsestämme, hän lopettaa.
”Vakuuttakaa hyvät naiset itsenne!”
Reetta Saari Pohjolasta puhui puolestaan vakuuttamisesta.
– Vakuuttaminen on yrittäjälle usein viimeinen asia, joka hoidetaan, mutta todella tärkeä sellainen. Vakuuttakaa hyvät naiset itsenne niin sairauden kuin tapaturmankin varalle. Sitä ei kukaan tee teidän puolestanne, Saari muistuttaa.
Hänen mukaansa esimerkiksi leikkausta vaativassa hoitoketjussa saattaa kunnallisella puolella kulua 250 päivää ja yksityisellä puolella samaan hommaan menee 40 päivää.
– Siinä on aika monta päivää, jolloin yritys jää hoitamatta, Saari huomauttaa.
Tapahtumaan tulleet naantalilaiset Terttu Frostell ja Iiris Torkko pitivät erittäin huolestuttavana naisyrittäjien tulotasoa. Lisäksi he kritisoivat sitä, kuinka vaikeaa Suomessa on saada palkattua ensimmäinen tyntekijä. Silti he kannustavat varsinkin työttömiä nuoria naisia yrittäjiksi:
– Naiset ovat tunnollisia ja sitkeitä, eli hyviä yrittäjiä. Kaikki lähtee kuitenkin ideasta. Täytyy olla yritysidea, huippu hyvä motivaatio, onnea ja verkostoja. Mutta jos minä olisin nyt nuori ja työtön, en aikailisi hetkeäkään, vaan laittaisin heti jonkun yrityksen pystyyn, sanoo Frostell.
Lisäksi he kiinnostuivat vakuutusasiasta, jossa eri-ikäiset naiset eivät ole samalla viivalla.
– Minun vakuutukseni poistuivat voimasta, kun täytin 65 vuotta, kertoo nyt 69-vuotias Torkko, joka on edelleen mukana yrityksensä pyörittämisessä, vaikka sukupolvenvaihdos on jo tehty.
Naiset sijoittamassa
Frostell ja Torkko jatkavat naistenpäivää Turussa järjestettävässä talouskoulussa, jossa keskustellaan sijoittamisesta. Kumpikin harrastaa sijoittamista pienillä summilla.
– Kyllä me juttelemme sijoitusvinkeistä ja kursseista aina kun tapaamme. Vaikka vinkkejä on toisaalta vaikea antaa. Se tuossa sijoittamisessa ihmetyttää, että me tavalliset sijoittajat maksamme joka ainoasta osinkopennistä veroa ja samaan aikaan joillekin maksetaan miljoonia verottomana. Se on hävytöntä, sanoo Frostell viitaten Yleisradion MOT-ohjelmassa käytyyn keskusteluun: Jos omistaa yli 10 prosenttia pörssiyhtiöstä, ei joudu maksamaan kyseisestä yhtiöstä saadusta osingosta veroa ollenkaan. Samaan aikaan piensijoittajat maksavat osingoistaan 30 prosentin pääomaveron. Käytännössä osinkoverot jäävät kokonaan piensijoittajien harteille. Suomalaiset pörssiyhtiöt maksavat tänä vuonna osinkoja noin kahdeksan miljardia, joista puolet jää suomalaisten sijoittajien taskuun. Jos kaikki maksaisivat osingoistaan täyden veron, syntyisi miljardin euron potti.
Mukana 40 naisyrittäjää
Naistenpäivän tapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa ja siitä aiotaan tehdä perinne. Mukana oli nelisenkymmentä yrittäjää. Konttorinjohtajat halusivat hemmotella juuri naisyrittäjiä, koska he tekevät paljon töitä yksin.
– Naisyrittäjät ovat kyllä sellainen ryhmä, jota ei huomioida liikaa. Ja toisaalta näemme verkostoitumisen tärkeyden. Kaikilla on tietyt samat haasteet ja lisäksi haluamme nostaa naisyrittäjien itsetuntoa, he sanovat.
Vinkiksi naisyrittäjille he sanovat, ettei kannata ajaa itseään piippuun, vaikka vetoa on sekä kotona että töissä.
Molemmat pystyvät hyvin heittäytymään naisyrittäjien saappaisiin, sillä he hoitavat omaa työtään hyvin yrittäjähenkisesti.
– Olemme yrityksen kasvot ja hoidamme yritystä kuin omaa lasta, naiset sanovat.
Pankkien puolesta he ajattelevat, että pystyisivät parantamaan naisyrittäjien palveluita muun muassa sillä, että palvelua on saatavilla myös toimistoajan ulkopuolella.
Janica Vilen
