Vesilaitoksella mittarinkorjaajana työskentelevä pääskyvuorelainen Mika Maaskola on monessa mukana. Tällä hetkellä hän on paitsi isä ja aviomies myös Pääskyvuoriseuran puheenjohtaja, Turun kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, SDP:n puoluehallituksen jäsen, Turun Kaupunkiliikenne Oy:n hallituksen puheenjohtaja, SDP:n ensimmäinen varakansanedustaja ja nuorten kestävyysjuoksijoiden valmentaja.
HENKILÖKUVA. Mika Maaskola on syntynyt vuonna 1966 Haminassa, mutta muuttanut Itä-Turkuun jo lapsena. Hän on ehtinyt asua Lausteella, Vaalassa, ja tällä hetkellä koti löytyy Pääskyvuoresta. Pääskyvuoressa hän on myös kasvattanut vaimonsa Hannan kanssa kolme tytärtä: 24-vuotiaan Saana-Marin, 23-vuotiaan Emilian ja 17-vuotiaan Helmin.
– Itä-Turku on ollut minulle ylivoimaisesti mieluisin asuinalue, kertoo Maaskola Itäkulman haastattelussa kahvikupin äärellä.
Euroopan mestari
Maaskola on vanha keskimatkojen juoksija. Hänen suurimmat saavutuksensa ovat nuorten Euroopan mestaruus 1500 metrin matkalla vuonna 1985, maajoukkuevoitot Ruotsista, kymmenisen edustusta aikuisena Suomen maajoukkueessa ja parikymmentä Suomen mestaruutta eri ikäluokissa. Nykyään hän valmentaa kahta kestävyysjuoksijaa Turun Tovereissa.
– Minut tunnetaan edelleen parhaiten urheilutaustani vuoksi, vaikka entistä enemmän ihmiset alkavat tunnistaa minua poliitikkona, hän sanoo.
Nuorten valmentaminen antaa Maaskolalle voimaa ja auttaa unohtamaan ikävät asiat.
– Yhteisöllisyys alkaa hävitä. Haluaisin kannustaa ihmisiä enemmän vapaaehtoistyön pariin. Se antaa paljon. Minulle nuorten valmentaminen on akkujen lataamista.
Elinikäisen liikkumisen lisääminen ja siihen panostaminen on ollut Maaskolalla aina yksi vaaliteema.
– Huolehtimalla itsestään enemmän, me voimme paremmin ja sitä kautta saamme myös sairaskuluja vähennettyä. Aikuisiän diabeteksestä 27 % pystyttäisi karsimaan ihan jo terveysliikunnalla. Se toisi
700 miljoonaa euron säästöt. Lisäksi terveysliikunnalla olisi vaikutusta muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin ja masennukseen, Maaskola listaa.
Lisäksi urheilu olisi Maaskolan mielestä oiva keino kotouttamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn.
– Sitä pitäisi lisätä entisestään, varsinkin nuorten keskuudessa. Urheilussa lähdetään aina puhtaalta pöydältä. Taustalla ei ole väliä, vaan sillä, miten integroidut joukkueeseen, hän toteaa.
Poliittinen ura alkoi Mauno Koiviston kannattamisesta
90-luvun puolivälin jälkeen Maaskola alkoi vähentää urheilua ja silloin politiikka vei mukanaan.
– Urheilun aikana elämäni oli itsekeskeistä ja olin paljon poissa kotoa. Hanna kysyikin aktiiviurheilun loputtua, että alanko vihdoin olla enemmän kotona, mutta olen kyllä pitänyt itseni kiireisenä sen jälkeenkin. En oikein tykkää pysyä paikoillani, hän kommentoi.
Ensikosketus puoluepolitiikkaan tuli kuitenkin jo yläasteella.
– Ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui, kun Mauno Koivistoa oltiin valitsemassa presidentiksi 80-luvun alussa. Meidän luokalla yläasteella oli paljon oikeistovaltuutettujen lapsia, jotka kannattivat Kokoomuksen ehdokasta. Vastavoimana halusin olla eri mieltä. Hain Mauno Koiviston vaalitoimistosta materiaaleja ja aloin kampanjoida. Silloin kouluissakin puhuttiin enemmän politiikkaa, muistelee Maaskola.
SDP on hänen mukaansa osoittautunut oikeaksi puoluevalinnaksi, sillä hän haluaa olla mukana auttamassa vähempiosaisia.
– Nykyään on paljon pätkätyöläisiä ja vuokratyöläisiä, eikä palkakorotuksia ole tullut. Yhden työn tulot eivät välttämättä enää riitä elättämään perhettä. Kansa on jakautumassa kahtia, varsinkin kun uudet pakkolait lähtevät pyörimään. Tavalliset palkansaajat ovat joutumassa vähempiosaisten porukkaan, Maaskola analysoi nykytilaa.
SDP oli viime vaalien aikaan aallon pohjassa, mutta nyt se on gallupeissa ykkösenä.
– Ainoa oikea gallup järjestetään kuitenkin neljän vuoden välein, Maaskola muistuttaa.
Turussa työttömyysprosentti on tällä hetkellä 16,4 ja Itä-Turussa luvut ovat selkeästi korkeammat.
– Tänne pitää ohjata edelleen erityistoimenpiteitä. Suoraan työllistämiseen ja kouluttamiseen liittyviä toimia tarvittaisiin lisää. Tiedän kyllä, että taustalla tehdään jo paljon asioita niin kunnan kuin yhteiskunnankin tasolla.
Vaikka yhteiskunnallinen tilanne on vaikea, tällä hetkellä olemme Maaskolan mukaan positiivisessa kulmassa.
– Näyttäisi siltä, että pahin on ohi ja oikeaan suuntaan mennään.
Intohimona joukkoliikenne
Juuri Turun Kaupunkiliikenne Oy:n hallituksen puheenjohtajana aloittaneen Maaskolan mukaan Itä-Turulla on Turun parhaat joukkoliikenneyhteydet.
– Oikeastaan kaikkia muita bussilinjoja subventoidaan Turussa keskimäärin 40 prosentilla, mutta Varissuolle ja Runosmäkeen kulkevat linjat ovat kannattavimpia, ja bussitkin kulkevat vähintään 10 minuutin välein.
Maaskola kannattaa pikaraitiotien rakentamista Turkuun.
– Sitä on realistista odotella kuitenkin vasta 2020-luvun loppupuolella. Talous on yksi iso seikka, joka tekee aikajanasta pitkän. Meillä on nyt jo ruuhkia keskustassa. Mitä ne ovat 15 vuoden päästä, jos emme kehitä joukkoliikennettä? Maaskola kysyy.
Pikaraitiotie ei kuitenkaan ole vain joukkoliikennemuoto, vaan myös osa kaupungin kehitystä.
– Uskon, että pikaraitiolinja tekisi sen varrelle osuvista asuinalueista ja yritystonteista kiinnostavampia. Lisäksi on tutkittu, että keski-ikäisen autoilevan miehen saa ratikkaan, mutta linja-autoon ei. Ratikat ovat vetovoimaisempia, Maaskola toteaa.
Pikaraitiotielle tulisi toteutuessaan korkeintaan kolme linjaa, joista yksi kulkisi Varissuolle, yksi Runosmäkeen ja yksi Skanssiin. Pikaraitiotie poistaisi noilta väleiltä bussiliikenteen – ainakin osittain.
Kotiseututyö sopii yhteen politiikan kanssa
Maaskola on toiminut Pääskyvuoriseuran puheenjohtajana jo kohta kymmenen vuotta.
– Kun on politiikassa mukana, pystyy viemään viestiä kaupungilta paikalliselle tasolle ja samalla minulla on hyvä mahdollisuus auttaa omaa asuinaluettani.
Tapahtumia järjestetään aktiivisesti. Hiihtolomaviikolla 28.2. on Pääskyvuoriseuran perinteinen talvitapahtuma, jossa on yleensä ollut hiihtokilpailu ja luistelukilpailu – jos säät sallivat. Kahtena edellisenä vuonna tapahtuma on jouduttu perumaan säätilan vuoksi.
– Vielä ei olla heitetty kirvestä kaivoon, vaikka pahalta näyttää.
Pääskyvuoriseuralla on paitsi aktiivinen hallitus myös aktiivinen lähes 200-henkinen jäsenistö. Vuonna 2014 Tilhen kenttää oltiin antamassa vuokralle vain yhdelle urheiluseuralle.
– Se olisi johtanut yleiskäytön loppumiseen. Nappulaliiga ei olisi voinut enää pelata siellä, eikä kenttää olisi voitu jäädyttää talvisin luistelua varten. Silloin nousi aikamoinen kansanliike, muistelee Maaskola.
2015 taas Kotkankadun päiväkotia oltiin ulkoistamassa.
– Sitä vastustavaan adressiin kerättiin yli 2000 nimeä seurana. Täällä Pääskyvuoren alueella on paljon yhteisöllisyyttä. Saamme hyvin joukot liikkeelle, kun tulee yhteisiä asioita, joihin pitää vaikuttaa, Maaskola kiittelee.
Pitkällä tähtäimellä Pääskyvuoriseura yrittää vaikuttaa Jaanintien nelikaistaistukseen.
– Se on tavallaan kehätie. Naapurikuntien asukkaat käyttävät sitä paljon työmatkaliikenteeseen, joten se on välillä todella ruuhkainen. Uusi Hirvensalon silta tulee rasittamaan Jaanintien liikennettä entisestään, Maaskola ennustaa.
Pääskyvuori osuu juuri Varissuon Itäkeskuksen ja Itäharjun Prisman väliin. Lisäksi Skanssin alue palvelee heitä hyvin. Jaaninojan ja linkkitornin väliin on tulossa uutta asutusta. Munkkionpuiston alue kehittyy myös.
– Pääskyvuori onkin yksi Turun asumisen kehittämisen painopistealue, Maaskola kertoo.
Perhe ja tulevaisuus
Maaskolan aktiivisen elämän on mahdollistanut vaimon panostus arjen pyörittämiseen. Heidän kolme tytärtään ovat perineet isän kiinnostuksen kohteet. Saana-Mari haaveilee opettajan urasta ja nuorten auttamisesta. Emilia taas on perinyt kiinnostuksen urheiluun. Hän kilpailee ja opiskelee liikuntaneuvojaksi. Kuopuksen Helmin suunnitelmat eivät vielä ole selvillä. Hän käy iltalukiota, mutta isä on jo huomannut, että hän lukee paljon ja on perillä asioista. Nähtäväksi jää, tuleeko Helmistä perheen seuraava poliitikko.
Maaskola täyttää syksyllä 50 vuotta.
– Olen kova Bruce Springsteen -fani. Olen käynyt katsomassa 24 keikkaa ympäri maailmaa. Tarkoitus olisi pistää kunnon rokkibailut pystyyn.
Entä missä Maaskola on 60-vuotiaana?
– Hmm… Kyllä minä kerran vielä yritän kunnolla eduskuntaan, josko kävisi niin, että kolmas kerta toden sanoo. Eli kymmenen vuoden päästä voisin olla toisen kauden kansanedustaja, hän suunnittelee.
Janica Vilen
