Kierrätyspisteiden määrä vähenee 524 pisteestä 269 pisteeseen Lounais-Suomessa. Tekstiilijäte täytyy jatkossa kerätä erikseen. Biojätettä alettiin kerätä yli 20 asunnon yhtiöissä.
PALVELUT. Vuoden alussa kierrätyspisteiden määrä väheni Lounais-Suomessa, kun kotitalouksien pakkausjätteiden keräysvastuu siirtyi kunnilta pakkausten tuottajille. Kierrätyspisteiden määrä tulee tippumaan 524 pisteestä 269 pisteeseen.
Kun vastuu kierrätyksen järjestämisestä siirtyi tuottajille, perustettiin Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy (Rinki), joka nyt hoitaa kierrätystä. Rinki tarjoaa kuitenkin vain minimimäärän kierrätyspisteitä eli 162 Rinki-ekopistettä. Loput 107 pistettä tuo asiakkaiden käyttöön kuntien omistama Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH), joka on päättänyt täydentää Ringin palvelua kierrätyksen onnistumiseksi. Lisäksi täydentävää keräystä järjestetään taloyhtiöissä jätehuoltomääräysten mukaisilla kiinteistökohtaisilla erilliskeräyksillä.
Vaikka jätepisteiden määrä vähenee, vastaanotettavien jätelajien määrä kasvaa ja pisteitä sijoitetaan enemmän kauppojen yhteyteen, joten joillain alueilla kierrättäminen jopa helpottuu. Uusien ekopisteiden sijainneista tiedotetaan, kun kaikki tarvittavat luvat ja sopimukset on saatu kuntoon, ja pisteen paikka varmistuu. Suurin osa Rinki-ekopisteistä saa vihreän Rinki-ekopistekyltin ja keräyssäiliöt tarroitetaan Ringin ilmeen mukaisilla lajitteluohjeilla kevään aikana.
Alkuvuonna Rinki perustaa Lounais-Suomen Jätehuollon alueen 17 kuntaan 40 uutta kuluttajapakkausten keräyspistettä ja vuokraa käyttöönsä 122 LSJH:n nykyisin ylläpitämää pistettä. Tiukan aikataulun takia kaikki Rinki-ekopisteet eivät olleet käytössä vielä 1.1.2016. Pisteverkosto täydentyy 2016 alkuvuoden aikana. Lakkautettavat kierrätyspisteet poistetaan käytöstä tammi-maaliskuun aikana. Asiasta ilmoitetaan kyseisissä pisteissä etukäteen. Sulkemisaikataulu sovitetaan Rinki-ekopisteverkoston perustamisaikatauluun.
Sauvossa ei muutoksia
Sauvossa tilanne ei muutu asukkaiden näkökulmasta. Sauvolaisia palvelee edelleen kaksi kierrätyspistettä, joista toinen on Sauvon keskustassa, ABC-kylmäaseman yhteydessä Saustilantiellä, ja toinen taas Karunan Rantolassa vanhalla paikallaan. Pisteiden rahoitusjärjestelmä on kuitenkin muuttunut ja se vaikuttaa välillisesti myös asukkaiden kukkaroihin. Rinki on ottanut hoitaakseen vain keskustan pisteen, mutta kunta täydentää palvelua LSJH:n kautta ylläpitämällä Rantolan pistettä jatkossakin.
Rinki-ekopisteiden ylläpito rahoitetaan tuottajavastuuperiaatteen mukaisesti. Käytännössä kuluttajat maksavat pakkausjätteiden kierrätyksestä aiheutuvat kustannukset uusien tuotteiden hinnoissa. Koska kunnat joutuvat nyt LSJH:n kautta täydentämään Ringin tuottamaa palvelua, kuluttajat maksavat kierrättämisestä kahteen kertaan. LSJH:n ylläpitämän kierrätyspisteverkoston keräyksen ja kuljetuksen kustannukset katetaan Salossa, Paimiossa, Kemiönsaaressa ja Sauvossa jätehuollon perusmaksulla. Tuottajayhteisöt vastaavat kuitenkin kaikkien kerättyjen jätejakeiden käsittelykustannuksista.
Sauvon ympäristösihteeri Anne Himberg pitää tärkeänä, että Sauvon molemmat kierrätyspisteet pystyttiin säilyttämään.
– Karunassa kierrätyspisteen käyttöaste on korkea varsinkin kesäaikoina, kun mökkiläiset käyttävät sitä. Sauvossa on talvisin reilut 3000 asukasta ja kesäisin reilut 5000, hän sanoo.
Sauvolaiset ovat skarpanneet
Kierrättäminen on Sauvossa Himbergin mukaan hyvällä mallilla.
– Täällä asuu ehkä jopa normaalia enemmän kierrätyksestä kiinnostuneita ihmisiä. Monet sauvolaiset ovat luonnonläheisiä ja keskittyvät elämässä ydinasioihin, Himberg kiittelee.
Myös jätteenpolton suhteen sauvolaiset ovat skarpanneet. Viime syksynä Sauvossa järjestettiin Helposti syttyvä! -keskusteluilta jätteiden kotipoltosta. Siellä kerrottiin pienpolton haittavaikutuksista terveydelle ja ympäristölle.
– Enää ei ole tullut valituksia jätteiden kotipoltosta, kehuu Himberg.
Keinoja kierrätyksen helpottamiseksi on monia. Lopulta kyse on eniten tahdosta eikä taidoista.
– Kaikki lähtee keittiöstä. Varmista, että kaikille kierrätettäville jätteille on omat astiat. Kierrättäminen kannattaa, sillä se säästää noin 30 % sekajätteen tyhjennyskuluista.
Biojätteen keräys on alkanut
Biojätteen keräys on tullut vuoden vaihteessa pakolliseksi taloyhtiöissä, joissa on yli 20 asuntoa. Sauvossa biojätettä on kerätty jo kymmenisen vuotta. Lisäksi erilliskeräyksen piiriin pääsevät pienemmätkin yhtiöt Turussa, Kaarinassa ja Liedossa. Kauempana haja-asutusalueilla biojätteen keräilyyn ei kannata ryhtyä, varsinkaan yksin, sillä kuljetusten päästöt kumoavat kierrätyksen hyödyt. Sen sijaan voi harkita yhteistä biojäteastiaa naapureiden kanssa tai perehtyä kompostointiin.
– Biojäteastia alkaa nopeasti haista, joten se voisi hyvin olla yhteinen naapurin kanssa, jolloin tyhjennysväli olisi lyhyempi. Sauvossa kiinteistöjen haltijat kilpailuttavat itse tyhjennyksen järjestämisen, joten siinäkin asiassa kannattaa tehdä yhteistyötä naapureiden kanssa. Se säästää rahaa ja ympäristöä, jos yhdellä kadulla ei käy monen firman auto, hän vinkkaa.
Jätteenkuljetuksen kilpailutuksen suhteen on muutosvaihe käynnissä. Esimerkiksi Kemiönsaarella kunta kilpailuttaa jätteenkuljetuksen asukkaiden puolesta. Sauvon kunta on toivonut asukaskohtaisen järjestelmän jatkumista. Menetelmiä on tarkoitus yhtenäistää vuonna 2017, kun maksurakenteetkin yhtenäistetään.
Sauvossa hän näkisi tärkeäksi, että ihmiset innostuisivat kompostoinnista.
– Se vaatii vihkiytymistä, mutta kun siitä tulee tapa, se on todella helppoa, hän kannustaa.
Biojätteeseen kuuluvat esimerkiksi hedelmien ja vihannesten kuoret, kahvinporot suodatinpusseineen, talouspaperit, kalanperkeet pienine luineen ja kuihtuneet kukat. Sen sijaan biojätteeseen ei saa heittää ruokaöljyjä, nesteitä, vaippoja, multaa tai eläinten jätöksiä.
Kerätty biojäte mädätetään, ja siitä valmistetaan biokaasua. Energian lisäksi biojätteen ravinteet käytetään hyödyksi, sillä lopputuotteesta tehdään lannoitteita.
Tekstiilijäte on jatkossa pakko kierrättää
Tekstiilijäte sisältää orgaanisesti hajoavaa ainesta ja siksi sen vieminen kaatopaikalle ei ole enää mahdollista 1.1.2016 alkaen. Nykyään tekstiilijäte eli esimerkiksi loppuun käytetyt vaatteet, lakanat ja verhot tulee toimittaa Lounais-Suomen Jätehuollon jätekeskuksiin ja lajitteluasemille. Sen sijaan peittoja, tyynyjä ja mattoja ei oteta vastaan. Tekstiilijätteen tulee olla kuivaa ja tiivisti pakattua.
Ehjät tekstiilit kannattaa edelleen laittaa vaatekeräyslaatikoihin, joita on useiden jäteasemien yhteydessä ja kauppojen pihoilla. Esimerkiksi Sauvossa on käyttökelpoisten vaatteiden keräys ABC:n kylmäaseman pihalla jätepisteen yhteydessä. Paimion Rivonmäen lajitteluasema ottaa tekstiilijätettä vastaan aukioloaikoinaan tiistaisin ja keskiviikkoisin.
Ennen uutta asetusta suomalaiset heittivät tekstiilejä pois kymmenisen kiloa vuodessa. Lounais-Suomessa alkoi vuoden alussa poistotekstiilin keräyspilotti, jossa testataan tekstiilien hyödyntämistä. Esimerkiksi puuvillakuitujen uusiokäyttö on eduksi ympäristölle.
Paraisilla kierrätetään nyt muovia
Viime viikosta alkaen Paraisilla on voinut kierrättää muovia. Keräysastia on S-marketin yhteydessä Vapparintiellä. Toinen on tulossa K-Supermarket Reimarin yhteyteen Kirkkoesplanadille. Kierrätyskelpoisia muovipakkauksia ovat muun muassa elintarvikkeiden muovipakkaukset, kuten jugurttipurkit ja margariinirasiat; pesuaine ja shampoopullot; muovipullot ja kanisterit sekä muovikääreet ja muovipussit.
Muovipakkausten keräyspisteitä avataan tammikuussa yli sataan Rinki-ekopisteeseen.
Janica Vilen