Kylissä korostuu kotivaran ja naapuriavun merkitys

Askaisten Louhisaaren kartanokahvilassa 19.11. pidetyn Turvallinen kylä -illan järjestelyistä vastasivat Askaisten koulun vanhempainyhdistys Askikon Rami Koivisto (vas.), SPEK:n projektipäällikkö Aikku Eskelinen, Askaisten Marttojen sihteeri Outi Hyöky, Askaisten VPK:n Pertti Veräjänkorva ja kyläyhdistyksen Seppo Vainio. Kuva: Ragip Önsoy.

Maskun Askaisten kylän asukkaat kerääntyivät keskustelemaan omatoimisesta varautumisesta, joka kuuluu osaksi SPEK:n Turvallinen Kylä -koulutusta.

ASUMINEN. Askaisten Louhisaaren kartanokahvilassa 19. marraskuuta pidetyssä Turvallinen kylä -illassa perehdyttiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:n projektipäällikkö Aikku Eskelisen johdolla varautumiseen. Tilaisuuden järjestivät Askaisten Martat, VPK, kyläyhdistys ja Askaisten koulun vanhempainyhdistys Askiko.

Askaisten Marttojen sihteeri Outi Hyöky otti Eskeliseen yhteyttä, kun kylässä havahduttiin turvallisuustietojen päivitystarpeeseen.

Olimme Askikon Rami Koiviston, kyläyhdistyksen Seppo Vainion ja VPK:n Pertti Veräjänkorvan kanssa samaa mieltä, että kylän yhteistoimintaa pitäisi herätellä entistä enemmän. Uudenlaista yhteisöllistä toimintaa voisi kehitellä Askaisten VPK:n vähintään kerran vuodessa järjestämän paloturvallisuustapahtuman rinnalle, Hyöky toteaa.

Yhdyshenkilöitä haetaan

Turvallinen Kylä -koulutusten myötä Suomeen rakennetaan yhtenäinen kyläturvallisuusmalli, joka toimii kylien asukkaiden apuna. SPEK rekrytoi ja kouluttaa kylien turvallisuuden yhdyshenkilöitä maan laajuisesti. Lisäksi ikäihmisten turvallisuutta aiotaan edistää seurakuntien diakoniatyöntekijöiden avulla.

Alueellisten Meidän turvallinen kylä -koulutusten tuloksena on tarkoitus syntyä noin 200 henkilön yhdyshenkilöverkosto. Yhdyshenkilöt vievät alueilleen ajankohtaista turvallisuustietoa ja järjestävät kyläläisille tuetusti turvallisuuskoulutuksia, Eskelinen kertoo.

Varautumista niin valtion ja kunnan kuin asukkaan tasolla vaativia tilanteita kotimaassa ovat ennen kaikkea myrskyt ja niiden aiheuttamat poikkeusolot, kuten sähköttömyys.

Se on aina yhtä hämmästyttävää, kuinka sähköriippuvaisia me olemmekaan. Sitä ei tule ajatelleeksi ennen kuin sähköt todella menevät poikki ja koti kylmenee. Vedentulokin loppuu jossain vaiheessa kokonaan, koska vesipumput ovat yleensä sähkökäyttöisiä, Eskelinen huomauttaa.

Huomio harva-asutusalueisiin

Kylien turvallisuuskoulutushankkeen Arjen turvaa harvaan asutuilla alueilla pilottialueelta Kainuusta koulutusta on viety kuluneen syksyn ajan ympäri Suomen Ivalosta Hankoon.

Harvaan asuttujen kylien asukkaita muistutetaan hyvin tutuista ja arkipäiväisistä asioista, jotka kuitenkin harmittavan usein unohtuvat, Aikku Eskelinen sanoo.
– Vaikka täällä ei ole niinkään järviseutujen tulvaongelmia, myrskytuhot vaikuttavat erityisesti harva-asutusalueilla samalla tavalla joka puolella maata, hän jatkaa.

Omatoimisen varautumisen koulutustilaisuuksissa tähdätään siihen, että kylien asukkaat osaavat ehkäistä onnettomuuksia ja toimia niissä oikein. Koulutuksissa otetaan huomioon niin lapsiperheet, ikäihmiset kuin maahanmuuttajatkin. Mallin kehittämistä rahoittaa Palosuojelurahasto.

Katariina Mäkinen-Önsoy

 

 

Turvallinen kylä -illassa askaislaisten keskeiseksi tarpeeksi osoittautui turvallisuus- ja pelastussuunnitelmien tekeminen ja päivittäminen. Kodin paloturvallisuuteen perehtymisen lisäksi kannattaa tutustua Marttojen kotivara-listaan sekä selvittää sähkökatkoihin varautumistaso OmavaraX-testillä. Kuva: Ragip Önsoy
Turvallinen kylä -illassa askaislaisten keskeiseksi tarpeeksi osoittautui turvallisuus- ja pelastussuunnitelmien tekeminen ja päivittäminen. Kodin paloturvallisuuteen perehtymisen lisäksi kannattaa tutustua Marttojen kotivara-listaan sekä selvittää sähkökatkoihin varautumistaso OmavaraX-testillä. Kuva: Ragip Önsoy