LIETO. Tarvasjoen kotiseutumuseossa nähdään tänä kesänä Ihmisten Tarvasjoki -niminen näyttely, jossa perehdytään muun muassa Tarvasjoen koulujen, sairaanhoidon, käsityöläisyyden ja järjestötoiminnan historiaan. Lisäksi nähtävillä on yläkerrassa oleva pysyvä näyttely Härkätien kulkijoista ja kaupankäynnistä.
Nälän, kulkutautien ja takapajuisuuden vuoksi Suomessa oli suuri kuolleisuus 1800-luvun loppuun asti. Tarvasjoen, Marttilan, Karinaisten ja Kosken kunnat palkkasivat yhteisen kunnanlääkärin vuonna 1893. Ensimmäinen kätilö saatiin Tarvasjoelle vuonna 1877. Sitä ennen lapsenpäästöstä ja sairaiden hoidosta vastasivat lähinnä erilaiset kansanparantajat. Tarvasjoella yksi tunnetuimmista parantajista oli Emma Karén, joka keräsi ainekset lääkkeisiinsä luonnosta.
Kirkko perusti Tarvasjoelle rippikoulun vuonna 1767, ja pienten lasten opetus aloitettiin poikkeuksellisen varhain vuonna 1780. Vuonna 1848 Tarvasjoelle perustettiin kiertokoulu, joka toimi vuoteen 1923 asti. Tarvasjoen ensimmäinen koulu, Euran ylempi kansakoulu vihittiin käyttöön vuonna 1883. Seuraava koulu perustettiin Suurilaan vuonna 1902.
Kaikki näyttelyn esineistö on pyritty keräämään Tarvasjoelta.
Vanhaan viljasiiloon rakennettu museo perustettiin vuonna 2002. Sen perusti Kotiseutuyhdistys Tarvaiset, mutta nykyään museo toimii Liedon museon alaisuudessa. Alun perin lainamakasiini päätettiin rakentaan vuonna 1852. Siellä säilytettiin hätäapujyvästöä pahan päivän varalle. Hirsinen viljavarasto laudoitettiin päältä vuonna 1866. Ulkoseinien ja laarien välissä on käytävä, jotta varkaat eivät voineet valuttaa jyviä omiin säkkeihinsä poraamalla seinään reikiä.
Kirkon kupeessa oleva kotiseutumuseo on auki sunnuntaisin elokuun loppuun. Ryhmille avataan ovet tilauksesta muulloinkin.
Janica Vilen
