Uudistetun laitteiston ansiosta paitsi tuotantokapasiteetti kasvaa ja tuotanto nopeutuu, myös kalanrehutehtaan on mahdollista valmistautua vesiviljelyn kasvavaan kysyntään niin paikallisesti kuin globaalistikin.
RAISIO. Raisio-konserniin kuuluvan Raisioaquan kalanrehutehtaan uudistetun tuotantolinjan avajaisia juhlittiin torstaina 27. huhtikuuta. Raisioaquan liiketoimintajohtaja Tomi Kantola kertoo, että uudistuksillaan yhtiö investoi noin neljä miljoonaa euroa kotimaisen kalankasvatuselinkeinon tulevaisuuteen.
– Tehtaamme modernisointi mahdollistaa kalanrehuntuotannon jatkumisen Suomessa tulevaisuudessakin. Se on valtava askel paitsi Raisioaqualle myös koko kotimaiselle kalataloudelle varsinaissuomalaisia vaikutuksiakaan unohtamatta, Kantola iloitsee.
Kantola sanoo, että käyttöön vihitty tuotantolinja ja moderni laitteisto ovat suurin yksittäinen panostus suomalaiseen kalanrehutuotantoon sitten tehtaan rakentamisen vuonna 1982.
– Maamme ainoana kalanrehujen valmistajana ja markkinajohtajana Raisioaquan missioon kuuluvat kannattavuus, kestävyys ja terveellisyys kaikessa toiminnassaan eläinten hyvinvointia edistäen, Kantola lisää.
Lähirehua Itämerestä
Raisioaqua valmistaa kalankasvattamoille rehua kehittämällään Baltic Blend -innovaatiolla. Baltic Blend on lähirehua, jota valmistetaan Itämerestä saatavilla raaka-aineilla.
– Jokainen lähirehulla kasvatettu kalakilo vähentää Itämeren fosfori- ja typpikuormaa, sillä se kierrättää Itämeren omia kaloja kuten runsaskantaista silakkaa ja kilohailia kalajauhoksi ja -öljyksi. Näin Itämeren tilaa parannetaan kala kerrallaan. Nettovaikutus on positiivinen, kun vieraat ravinteet eivät pääse kuormittamaan Itämerta päästöillään, Raisio Oyj:n toimitusjohtaja Jarmo Puputti sanoo.
– Vasta uuden tekniikan myötä dioksiinipoistot on saatu sille tasolle, että Itämeren silakkaa voi käyttää rehutuotannossa. Dioksiini on silakassa esiintyvä ympäristömyrkky, jatkaa Puputti.
Puputin mukaan taustalla on selkeä tavoite vähentää ulkomailla viljellyn kalan määrää kuluttajien lautasilla. Työllisyysvaikutuksetkin ovat oiva kannuste suomalaisen työn edistämiselle vesiviljelyn saralla.
– Suurin osa lautasillemme päätyvästä kalasta tulee vielä tänä päivänä ulkomailta, lähinnä Norjasta. Kotimaisen kalankasvatuksen yleistyminen piristäisi markkinoita ja vähentäisi kalatalouden alijäämää, joka on tällä hetkellä 336 miljoonaa euroa, Puputti muistuttaa.
Energiatehokkuutta kasvavaan tuotantoon
Uusi tuotantolinja lisää tehtaan kokonaistuotantokapasiteettia peräti kolmanneksella. Raaka-aineiden kuivaamiseen käytettävä kuivuri kasvaa kuusinkertaiseksi. Samalla laitteistopäivitys parantaa myös tehtaan ekologisuutta.
– Uudistettu laitteisto ja lämmöntalteenoton rakentaminen tekevät meistä noin 30 prosenttia energiatehokkaampia, Kantola muistuttaa.
Kalankasvatus on maailman nopeimmin kasvava ruoantuotannon muoto. Sen ennustetaan kolminkertaistuvan Manner-Suomessa seuraavan viiden vuoden aikana.
Kalankasvatuksen suosion kasvu näkyy vientinä, mikä oli iso osa tehtaan uudistamispäätöstä. Raisioaquan suurin yksittäinen vientimaa on Venäjä, jonka kalankasvatusyritysten kanssa yhtiö on tehnyt yhteistyötä vuodesta 1989 alkaen.
– Yli 60 % liikevaihdostamme muodostuu Venäjän markkinoilta. Myös esimerkiksi Baltiassa ja Vietnamissa on selkeitä kasvunäkymiä. Tuotantokapasiteetin kasvamisen ja tuotannon nopeutumisen ansiosta pystymme tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin paremmin, liiketoimintajohtaja Kantola esittelee.
Kalanrehutehdas sijaitsee Raisio-konsernin Raision tehdasalueella, jonne valmistuu pian myös konsernin oma bioenergialaitos. Se otetaan käyttöön asteittain, ja kalanrehutehdaskin tulee käyttämään sitä energianlähteenään.
Katariina Mäkinen-Önsoy
