Baana-hanke tukee työttömän ja työnantajan kohtaamista

Mostafa Hazzaa Saadoon Al-Muradi, Ahmed Hazzaa Al-Muradi, Ahmed El Baset ja Iana Kubyshkina ovat tyytyväisiä Baana-hankkeen tuloksiin ensimmäisten neljän kuukauden aikana. Kuvat: Ragip Önsoy.

Palvelupiste Monitorissa lokakuussa alkanut ESR-hanke BAANA tarjoaa Varsinais-Suomen alueella asuville maahanmuuttajille työtä, koulutusta ja tukea yrittäjyyteen maanantaista torstaihin klo 12–17. Tänään 2.3. Monitorissa vietetään kaikille avoimia koulutusmessuja ja 9.3. kerrotaan ammatillisista koulutusmahdollisuuksista maahanmuuttajille.

TYÖLLISYYS. Kauppakeskus Skanssin Monitorissa Baana-palvelupisteen virallisissa tupaantuliaisissa 16.2. kokemuksiaan työllistymisestä jakoivat hankkeen ensimmäisistä asiakkaista Ahmed El Baset, Iana Kubyshkina, Mostafa Hazzaa Saadoon Al-Muradi ja Ahmed Hazzaa Al-Muradi.

Jokaisella haastattelemallamme maahanmuuttajataustaisella asiakkaalla on täysin erilainen historia: El Baset muutti perheensä kanssa Suomeen 20 vuotta sitten, kun taas Kubyshkina on asunut Suomessa kaksi vuotta, mutta opiskelee kieltä jo seitsemättä vuotta. Al-Muradin veljekset puolestaan saapuivat maahan turvapaikanhakijoina 1,5 vuotta sitten ja suomen kielen opiskelut ovat vasta alkumetreillä.

– Baana-hankkeen työntekijöiden ansiosta saimme suomen kieltä osaamattominakin projektityön K-citymarket Kupittaan ja Länsikeskuksen aurinkopaneeliasentajina. Opimme ensin teoriaa aurinkosähköteknologiasta ja sen jälkeen lähdimme katolle asennustöihin, Al-Muradin veljekset kertovat.
– Kotimaassamme Irakissa työskentelimme matematiikan ja tilastotieteen parissa, mutta täällä on vaikea saada oman alan työtä. Aurinkosähköprojekti oli kyllä hieno asia, sillä maailma tarvitsee puhdasta uusiutuvaa energiaa, lisäävät Al-Muradin veljekset.

Hankkeen projektipäällikkö Anna Pikala (oik.) Humakista esittelee Baana-tiimiä, johon kuuluvat hänen lisäkseen Satu, Mikko, Basel, Veronika, Ali ja Muhis.

Tervetullut Baana

Asiakkaat kuvailevat Baana-pistettä puuttuneeksi palaseksi työnhaun byrokratiaviidakossa.

– Usein työpaikan saaminen on suhteista kiinni. Suomen kielen osaaminen on tietysti tärkeää, mutta kun ei ole tuttuja, työnantajan vakuuttaminen omasta osaamisesta on hankalaa. Baana-hankkeella pääsee eteenpäin sellainenkin hakija, jolla ei ole suhteita, Kubyshkina ja El Baset toteavat.

El Basetin mukaan on tärkeää, että maahanmuuttaja löytäisi pian paikkansa suomalaisessa työelämässä.

– Työ- tai opiskelupaikan kautta pääsee osaksi yhteiskuntaa ja tuntee jälleen olevansa tärkeä, joka taas ehkäisee syrjäytymistä, El Baset sanoo.
– Tänä päivänä kun työpaikat ovat muutenkin kiven alla, tänne muualta muuttaneiden on entistä vaikeampaa löytää duunia. Tästäkin syystä Baana on huippu juttu, sen kautta saa infoa avoimista paikoista ja vinkkejä esimerkiksi CV:n tekoon, jatkaa El Baset.

Tuloksia jo lyhyessä ajassa

Monitorin palvelupäällikkö Raimo Oksa on hyvillään yhteispalvelupisteen laajenevasta palvelutarjonnasta.

Tiettävästi neljän ensimmäisen kuukauden aikana ainakin 35 maahanmuuttajaa on työllistynyt Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak), Turun kaupungin ja Citywork Turku Oy:n maahanmuuttajien työllistymistä ja yrittäjyyttä edistävän Baana-hankkeen ansiosta.

– Baana-pisteessä neuvotaan ja koulutetaan maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita työnhakuun ja yrittäjyyteen sekä rakennetaan yhdessä yhteistyöyritysten kanssa työllistymismalleja. Samalla madalletaan ennakkoluuloja palkata maahanmuuttajataustainen työnhakija ja helpotetaan monikulttuurista kohtaamista. Kolmivuotisen hankkeen aikana tavoitteenamme on 55 yhteistyöyritystä, tällä hetkellä mukana olevia yrityksiä on viisi, kertoo hankkeen projektipäällikkö Anna Pikala Humakista.
– Baana-pisteelle ovat tervetulleita kaikki Varsinais-Suomen alueella asuvat maahanmuuttajat, lisää Pikala.

Palvelupäällikkö Raimo Oksan mukaan Monitori on kaupungin ainoa yhteispalvelupiste, josta löytyy keskitetysti paitsi kaikki kaupungin palvelut, myös alueellisia palveluja.

– Monikielisen Infotorin palvelut täydentyivät Baana-hankkeen myötä vielä entisestään. Toinen yhteispalvelupiste on tarkoitus avata vielä Turun keskustaan, Oksa toteaa.

Katariina Mäkinen-Önsoy