Mahittulan toimintakeskus avattiin juhlallisin menoin

Toimintakeskuksen asiakkaat Noora (vas.) ja Kristian sekä keittiötyönohjaaja Sanni Lindroos esittelevät Mahittulan keittiötä, joka valmistui remontista kesällä 2016. Kuva: Ragip Önsoy.

Raision kaupunki on lisännyt pitkäaikaistyöttömien työ- ja työtoimintamahdollisuuksia perustamalla Mahittulan koulun tyhjäksi jääneisiin tiloihin toimintakeskuksen, jossa työttömät voivat osallistua monipuolisesti työkykyä ja elämänhallintaa vahvistaviin tehtäviin. Ohjaajien tehtävänä on opastaa sekä työtehtävien tekemiseen että opiskelu- ja työelämän polulla etenemiseen.

RAISIO. Raisiossa torstaina 19. tammikuuta pidetyissä Mahittulan toimintakeskuksen avajaisissa tutustuttiin Arkiapuun ja VALO-valmennukseen sekä Mahittulan paja- ja keittiötoimintoihin. Toimintakeskuksen kuntouttavassa työtoiminnassa on tällä hetkellä noin 40 raisiolaista. Kuntoutuvien henkilöiden ikäjakauma on 18–60 vuotta.

Työtoimintaa pyörittää neljä ohjaajaa Leena Lahokoski, Sanni Lindroos, Timo Korhonen ja Aimo Arvonen sekä VALO-valmentaja Janiika Saarinen.

– Mahittulan toimintakeskus edustaa niin työpaikkaa kuin tukikohtaa ”pajamiehille ja -naisille”, jotka suorittavat työtehtäviä ympäri kaupunkia, ohjaajat sanovat.
– Täällä vallitsee tasa-arvoinen, huomioon ottava ilmapiiri mikä vahvistaa paitsi pitkään työttömänä olleiden itsetuntoa myös käsitystä omista kyvyistä, ohjaajat lisäävät.

Mahittulan toimintakeskuksessa on tarjolla työtoiminnan lisäksi ryhmätoimintoja kuten elämänhallinnan ryhmä ja työnhakuryhmä. Työelämän valmiuksia voidaan kohentaa työtehtävien ohessa suorittamalla mm. hätäensiavun kurssi sekä työturvallisuus- ja tulityökortti.

– Koulutuksia pidetään toimintakeskuksen päärakennuksessa, jossa sijaitsevat myös keittiö ja Arkiavun ja VALO-valmennuksen toimistotilat, Korhonen esittelee.

Mahittulan toimintakeskuksen pihapiirissä sijaitsevan pajan tilat ovat käyneet ahtaiksi ja toimivat lähinnä varikkona pajalaisille, jotka suorittavat työtehtäviä ympäri Raisiota. Kuva: Ragip Önsoy.

Tähtäimessä tutkinto

Mahittulan keittiössä on tällä hetkellä seitsemän kuntoutujaa. Raisiolaiset Noora ja Kristian suorittavat kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkintoa, johon kuuluu mm. ruoanlaittoa ja siivousta.

Palkkatukityöllistetty Noora kertoo, että Mahittulan keittiössä heidän käsissään syntyvät niin aamiaiset kuin lounaatkin jokaisena arkipäivänä.

– Valmistamme perinteistä ravitsevaa kotiruokaa päivittäin täällä työskenteleville eli noin 25 hengelle, Noora kertoo.

Toiveena Nooralla ja Kristianilla on työllistyä tutkintoon mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen.

– Meillä molemmilla valmistuminen on edessä tämän vuoden aikana, he toteavat.

Vuoden alussa Mahittulan toimintakeskuksessa aloittaneen Kristianin mukaan työtehtävät ovat monipuolisia.

– Teemme myös Arkiavun kautta siivoushommia. Olen viihtynyt täällä hyvin. Meillä on mukava ja innostava ilmapiiri ja monipuolisia työtehtäviä, Kristian kehuu.

Keittiötyönohjaajana Mahittulassa toimiva Sanni Lindroos uskoo, että nuoret löytävät paikkansa työelämässä.

– Heillä on kova tekemis- ja oppimishalu. Uskon, että heidän ei ole vaikeaa saada töitä. Keittiö- ja siivousalalla tarvitaan aina tekijöitä, Lindroos sanoo.

Tukea elämänhallintaan ja oppimiseen

Mahittulan työtoiminnan ohjaajat Leena Lahokoski (vas.), Timo Korhonen, Sanni Lindroos ja VALO-valmentaja Janiika Saarinen ovat tyytyväisiä uuteen toimintakeskukseen, joka toi uuden elämän pitkän historian omaavalle rakennukselle Mahittulassa. Kuva: Ragip Önsoy.

VALO-valmentaja Janiika Saarinen tukee työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa oppimista niin, että valmentautuja pystyy suorittamaan ammatillisia näyttötutkintoja.

– Näyttötöitä vastaanottava oppilaitos on meillä Raision seudun koulutuskuntayhtymä (Raseko), jonka kanssa teemme tiivistä yhteistyötä, Saarinen kertoo.

– Valmennuksen aikana voi suorittaa näyttötutkintoina kiinteistöpalveluiden tai kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon osia, jatkaa Saarinen.

Maaliskuulle 2018 jatkuvaa VALO-hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja siinä on mukana Raision kaupunki, Raina säätiö, Varsinais-Suomen Sininauha sekä Turun kaupunki.

Valmennus ja oppiminen tapahtuu päivittäin aidoissa työympäristöissä, joita sijaitsee kaupungin työpajojen lisäksi esimerkiksi raisiolaisissa kouluissa, liikuntapaikoissa, palvelukodeissa ja päiväkodeissa. Valmennus voi tapahtua myös yhdistyksissä tai alan yrityksissä.

– Arkiapu on Raision kaupungin ylläpitämää siivouspalvelua, jonka kohderyhmänä ovat vähävaraiset 75 vuotta täyttäneet kaupunkilaiset. Yleissiivouspalvelua on mahdollista saada 1–2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi Arkiavun tehtäviin kuuluu Mahittulan toimintakeskuksen tilojen siivous sekä tekstiili- ja vaatehuolto, Arkiavun Leena Lahokoski sanoo.

Rakennuksen uusi elämä

Ali-Räijälän tilan päärakennuksessa aloitettiin koulutoiminta vuonna 1883. Nykyisin noissa tiloissa toimivat keittiö ja Arkiapu. Yli-Räijälän päärakennuksessa puolestaan aloitettiin alakoulun pito vuonna 1912 ja osassa asui diakonissa. Nykyään rakennus on pajatoiminnan varikkona. Räijälän tila mainitaan ensimmäisen kerran historiankirjoissa vuonna 1540.

Mahittulan koulu lopetettiin Kerttulan koulun valmistuttua 1930-luvun alussa. Tämän jälkeen rakennus toimi kulkutautisairaalana. Sotien päätyttyä Mahittulan koulu aloitti jälleen ja toimi 1960-luvulle asti, jonka jälkeen päärakennus muutettiin nuorisotilaksi. Mahittulan nuorisotilan edustalla rokattiin myös historian ensimmäinen Raisrock-tapahtuma vuonna 1979.

Pajatoiminnanohjaaja Timo Korhonen esittelee raisiolaisesta alakoulusta peräisin olevia potkulautoja, joita pajalaiset entisöivät. Entisöidyt menopelit lahjoitetaan Raision museo Harkolle. Esimerkkeinä muista kuntoutuvien työtehtävistä ovat venesataman puhtaanapito, koulujen kalustosiirrot keväisin, haravointityöt syksyisin, käsilumityöt ja liukkaudentorjunta, sekä vanhusten talvikenkien nastoitus talvisin. Kuva: Ragip Önsoy.

Ensimmäisinä tiloihin muutti Arkiapu vuonna 2015. Syyspuolella tiloista löytyi myös VALO-valmennus. Samaan aikaan aloitettiin remontti, jossa kaikki tilat saivat uuden ilmeen.

– Päärakennus kävi läpi kokonaisvaltaisen korjauksen. Paikka näyttää nyt raikkaammalta. Entisen nuorisotilan tummanpuhuvat pinnat ovat nyt tiessään. On kuin talo olisi saanut uuden elämän. Kaikkein hienointa on se, että remontti valmistui työpajalla kuntoutuvien toimesta, Timo Korhonen iloitsee.
– Haemme sen sijaan uutta paikkaa pajatoiminnoille, sillä pajan tilat ovat käyneet ahtaiksi. Paja alkoi pienimuotoisena vuonna 2006, jonka jälkeen toiminta on huomattavasti laajentunut varsinkin viimeisen neljän vuoden aikana, lisää Korhonen.

Katariina Mäkinen-Önsoy