Juhlavuottaan viettävä Naantalin Marttayhdistys ry palkitsi aktiivisia jäseniään sekä jakoi kiitosta yhteistyökumppaneilleen 4.12. pidetyssä juhlassa. Juhlassa ihailtiin kuvakavalkadia menneiltä vuosilta. Lisäksi yhdistys on keräämässä kokoon kirjaa tämänvuotisista tapahtumista.
JUHLAT. Naantalin seurakuntakeskuksessa vietetiin 4. joulukuuta Naantalin Marttayhdistys ry:n 70-vuotisjuhlaa. Päivä alkoi Naantalin kirkossa juhlajumalanpalveluksella, jonka aikana kerätyn kolehdin tuotto osoitetaan naantalilaisten vähävaraisten lapsiperheiden jouluisiin ruokalahjakortteihin.
Naantalin Marttojen puheenjohtaja Marketta Alijunnila, sihteeri Anna-Liisa Raunio ja yhdistyksen pitkäaikainen aktiivijäsen Pirjo Laitala ovat hyvillään onnistuneista juhlista.
– Jumalanpalveluksessa upean saarnan piti juhlaamme osallistunut Marttaliiton toiminnanjohtaja, pappi Marianne Heikkilä. Juhlavastaanoton ja -puheiden jälkeen seurakuntakeskuksessa jaettiin ansiomerkkejä yhdistyksessämme aktiivisesti toimiville Martoille, he iloitsevat.
– Itsetekemämme sekä läheiseen itsenäisyyspäivään että marttaväreihin sopivat sinivalkoiset koristelut toivat juhlallista tunnelmaa srk-saliin. Juhla-aterian oli valmistanut rymättyläläinen Ravintola Pohjakulma ja juhlaleivokset Turun ammatti-instituutin kondiittoriopiskelijat, he lisäävät.
Yhdistyksen toimintahistorian ensimmäiset kolmostaitoavaimet suorittaneille Alijunnilalle, Rauniolle ja Laitalalle kunniakirjan sekä -merkin jakoi toiminnanjohtaja Heikkilä yhdessä Lounais-Suomen Martat ry:n kotitalousasiantuntija Pia Niemosen kanssa. Vuosimerkkejä jaettiin 10-, 20-, 30- ja 40-vuotisesta työstä yhdistyksen hyväksi. Yli 50 vuotta yhdistyksen toiminnassa on ollut mukana kunniajäsen Sirkka Koivisto.
Positiivisia merkkejä jäsenrakenteessa
Rauniolla alkaa helmikuussa kahdeksas ja Alijunnilalla seitsemäs vuosi yhdistyksessä, kun taas Laitala on ollut mukana jo 40 vuotta.
Laitalan mukaan jäsenten ikärakenne on muuttunut huomattavasti siitä kun hän on liittynyt yhdistykseen.
– Tänä päivänä eniten on eläkeiän kynnyksellä olevia työssäkäyviä naisia. 40 vuotta sitten keski-ikä oli lähemmäs 80 vuotta. Olin silloin kolmissa kymmenissä eli nuorimmasta päästä, Laitala muistelee.
Aaltoileva jäsenkehitys on viime vuosina kääntynyt pieneen nousuun.
– Viimeisen viiden vuoden aikana jäsenmäärä on noussut ilman jäsenhankintakampanjoita. 90-jäsenisessä yhdistyksessämme on naantalilaisten lisäksi raisiolaisia, turkulaisia ja yksi hämeenlinnalainen, Raunio sanoo.
Yhdessä tehden
Marttatoiminnan peruspilareiksi Laitala, Raunio ja Alijunnila nimeävät yhdessä tekemisen ja oppimisen sekä yhteisöllisyyden.
– Toimintaa on laidasta laitaan hyvinvointi-, terveys- ja kauneusteemoista leivontaan ja ruoanlaittoon. Ruokapuolella aiheina ovat olleet lähiaikoina esimerkiksi kasvisruoat, kotimaiset juurekset ja muutenkin lähiruoka, he listaavat.
– Marttayhdistyksen alkutaipaleelta tuttujen teemavuosien aiheet, kuten vesi, ilma, kompostointi ja lähellä tuotetut raaka-aineet, ovat jälleen ajankohtaisia, he jatkavat.
Muuna toimintana yhdistyksellä on muun muassa vierailut eri puolille lähiseutua.
– Naantalissa teemme kaksi kertaa vuodessa virkistyskäynnin Birgittakotiin. Pikkukokkikoulu on ollut suosittu 8–12-vuotiaiden keskuudessa. Lisäksi järjestämme kahvituksia yleisötapahtumiin, Alijunnila kertoo.
Yhteisöllisyys on ollut marttajärjestön kantava voima aina alkuvuosista alkaen. Marttajärjestö oli perustettu Sivistystä Kodeille -nimisenä jo 1899, jonka jälkeen se levisi naisasialiikkeen ja kansanvalistusaatteen siivittämänä läpi Suomen.
– Martta-nimi koettiin neutraalimmaksi. Sivistystä Kodeille -liikkeen nähtiin sisältävän poliittisia signaaleja, naantalilaiset martat pohtivat.
Virkistystä ja käytännöllisyyttä
Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 24.2.1946 Maunu Tavastin Killassa. Tilaisuudessa oli tuolloin läsnä 30 asiasta kiinnostunutta. Johtokunnan kokouksessa 7.3.1946 kirjattiin pöytäkirjaan toiveena olevan marttailtojen ohjelmien muodostumisen sellaisiksi, että ne vakavassa hengessä antaisivat osanottajille henkistä virkistystä ja käytännöllisiä ohjeita.
Alijunnilan mukaan sodanjälkeisenä aikana marttayhdistys piti aktiivisesti vielä käsityöiltoja.
– Naantalin Martat parsivat vanhoista aikuisten vaatteista lasten vaatteita, joista oli tuohon aikaan pulaa, Alijunnila toteaa.
1950-luvulta alkaen Naantalin seurakunta on antanut tilojaan yhdistyksen käyttöön.
– Ennen nykyisen marttailtojen pitopaikan eli uuden seurakuntakeskuksen valmistumista 1990-luvun alussa tapaamisia pidettiin vanhalla seurakuntatalolla Vapaa-aikatullissa sekä Emäntäkoululla, Laitala tietää.
Kiitoksena pitkästä yhteistyöstä Naantalin Marttayhdistys ry lahjoitti 70-vuotisjuhlissaan Naantalin seurakunnalle stoolat, jotka vastaanotti seurakuntapastori Annukka Lindberg.
Katariina Mäkinen-Önsoy
