Vuodesta 1983 asti suunnitteilla olleen Kaarina-talon peruskivi on nyt muurattu. Talon avajaisia päästään viettämään ensi vuoden joulukuussa, kun Suomi täyttää 100 vuotta. Rakentamista voi seurata netissä, sillä nykyisen virastotalon katolla on kamera, joka kuvaa työmaata kaikkien nähtäville.
Tiesitkö?
Kaarina-talon rakentaminen alkoi kesällä 2016, luovutus on marraskuussa 2017.
Kaarina-talon rakennuttamisesta vastaa Kaarinan kaupunki. Hankkeen työaikaisista sopimusasioista vastaa tilakeskuksen päällikkö Taisto Nuutinen ja työsuoritukseen liittyvistä asioista rakennuttajainsinööri Markku Leinonen ja lvi-asiantuntija Petteri Kerminen.
Kaarina-talon suunnitteli arkkitehtitoimisto ARK´ABOA Oy, pääarkkitehdit ovat Pia Helin ja Esa Virtanen. Pääurakoitsijana on Rakennusmestarit Oy, vastaavana työnjohtajana Timo Manninen.
Kiinteistön suurin käyttäjä tulee olemaan Kaarinan pääkirjasto, jonka pinta-ala on 1878 m². Kirjaston viereen tulee kaupungin Yhteispalvelupiste, joka siirtyy 1.1.2017 alkaen kirjaston yhteyteen myös hallinnollisesti.
Toimistotiloja noin 26 henkilön käyttöön.
Kerrosala on yhteensä 3431 m².
Kokonaiskustannusarvio on 8.607.000 euroa.
KAARINA. Kaarina-talon peruskivi muurattiin perjantaina 2. joulukuuta juhlallisin menoin. Kaupunginjohtaja Harri Virta avasi muuraustilaisuuden Lautakunnankadun työmaalla.
– Tämä on Kaarinan kaupungille historiallinen hetki. Jo vuonna 1986 piirrettiin ensimmäinen kuva Kaarina-talosta ja nyt 30 vuotta myöhemmin pääsemme muuraamaan peruskiveä, hän sanoo.
Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Matti Alander luki peruskirjan ja aloitti lieriön muurauksen peruskiveen. Lieriöön laitettiin tulevia sukupolvia silmällä pitäen Kaarina-talon peruskirja, 30.11. ilmestynyt Kaarina-lehti, rahasarja jossa Suomessa käytössä olevista kolikoista 1 €, 50 s, 20 s, 10 s ja 5 s sekä erikoisrahat runoilija Eino Leinolle ja filosofi Georg Henrik von Wrightille, havainnekuva Kaarina-talosta ja Runo-Kaarina -kilpailun 2016 voittajateos, Riikka Ulannon Vedelmiä.
Virran ja Alanderin lisäksi muuraamaan pääsivät kirjastotoimenjohtaja Ritva Nurminoro, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jere Järvinen, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Kalervo Korvensyrjä, sivistysjohtaja Elina Heikkilä, toimitusjohtaja Veijo Sammalmaa, tekninen johtaja Jyrki Lappi, tilakeskuksen päällikkö Taisto Nuutinen, rakennuttajainsinööri Markku Leinonen ja arkkitehti Pia Helin.
Pieni yllätys lapsiperheeltä
Myös paikalle tulleilla kuntalaisilla oli mahdollisuus päästä muuraamaan. Nuorin muuraaja oli 4-vuotias kaarinalainen Jaakko Ranne, joka on Kaarinan entisen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Matti Ranteen pojanpoika. Virallisen muuraustilaisuuden jälkeen hän kävi tiputtamassa kunnan kasaaman aikakapselin viereen oman lahjansa Kaarina-talolle, jonka hänen isänsä sitten peitti betonilla.
Lahja oli peltirasiaan kätketty kirje, joka on kirjoitettu Kaarinan kruunun kääntöpuolelle. Perhe löysi keväällä Amazing Race -tapahtumassa viime vuonna käytetyn Kaarinan kruunu -setelin, jossa komeilee kaupunginjohtajan kuva. Setelin toiselle puolelle he kirjoittivat viestin ja liimasivat kolmen lapsen kuvat.
Kaupunkilaisten olohuone
Tilaisuus jatkui Kaarinan Tähdessä. Siellä juhlakansalle esiintyi Valkeavuoren koulun 4B-luokan kuoro johtanaan luokanopettaja Vuokko Kiikko. Tilaisuus alkoi Varsinaissuomalaisten laululla. Kahvien jälkeen esiteltiin tarkemmin rakenteilla olevaa Kaarina-taloa ja sen tulevaa käyttöä.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jere Järvinen toivoo, että Kaarina-talosta tulisi kaikkien yhteinen olohuone, johon kaarinalaiset ensimmäiseksi suuntaisivat myös katastrofin tullen.
– Viime aikoina on tehty paljon katastrofielokuvia. Sen jälkeen mediakin on alkanut käsitellä sitä, miten ihminen toimii hätätilanteissa. Kun suomalaisilta kysyttiin, mihin he menevät, jos tulee jokin katastrofi, esiin nousivat kirkot, kirjastot, varuskunnat ja väestösuojat, eli tutut ja turvalliset tilat, kertoo Järvinen.
Nuoriso-ohjaajana työskentelevä Järvinen kysyi Kaarinan nuorisotalon nuorilta saman kysymyksen.
– Selvää vastausta oli vaikea saada. Harva tiesi, missä on tori, ja kaupungintalo koettiin vieraaksi. Kirjaston mainitsi muutama ja Vaparin muutama. Jatkossa kuitenkin kaikilla kaarinalaisilla on yksi kohde, johon voi kokoontua ilon ja surun aikana. Toivon, että siellä tuotetaan sellaisia palveluita, jotka kuntalaiset kokevat omikseen, jotta talosta saadaan kaikkien yhteinen olohuone, Järvinen sanoo.
Kaarinan näyteikkuna
Kaupunginjohtaja Harri Virta toivoi omassa puheessaan, että Kaarina-talosta tulisi kaupungin näyteikkuna.
– Tällä hetkellä Kaarinalla menee hyvin. Lähes kaikki toimialat ovat kovassa nousussa. Lähitulevaisuudessa Kaarinaan on tulossa lähes 20 000 uutta asukasta. Jo pelkästään keskustaan on tulossa yli 3 000 uutta asukasta hyvin lyhyessä ajassa. Tänne kannattaa nyt investoida. Kehitys näkyy koko keskustassa, ei pelkästään Kaarina-talossa. Keskustan alueeseen on juuri investoitu 60–70 miljoonaa euroa. Se on hyvä osoitus siitä, että uskoa Kaarinan kehittämiseen riittää niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella, Virta kehuu kaupunkiaan.
Kaarina-talo on suunniteltu niin, että kaikki Uudenmaantiellä ja keskustassa kulkevat pääsevät ihailemaan sen loistoa. Sen sijaan näkymä sisältä ulos on suunniteltu niin, että ikkunoista avautuu maisema uudelle puistomaiselle torille. Sen rakentaminen vaatisi Citycon-talon purkamista, sillä nykyisellään Kaarina-talon ikkunoista avautuisi näkymä Cityconin eli Kaarina-Centerin talon seinään.
Yli 30 vuoden suunnittelutyö
Vuonna 1983 perustettiin ensimmäinen työryhmä suunnittelemaan Kaarina-taloa.
– Välillä on haettu kulttuuritaloa, välillä pelkkää kirjastoa. Onneksi olemme nyt päätyneet siihen, että teemme monitoimitaloa, johon tulee kirjasto, opetustiloja, näyttelytiloja, ravintola ja kaupungin hallinnon tilat sekä Kaarina-sali, joka on muunnettavissa eri käyttötarkoituksia varten. Se toimii valtuustosalina, mutta se voidaan muuntaa myös 250 henkilön konserttisaliksi. Nykyään valtuustosalissa on hyvin vähän tilaa yleisölle. Tulevaisuudessa kuntalaisten mahdollisuus tulla paikalle kokouksiin helpottuu huomattavasti, Virta iloitsee.
Kaupunginjohtajan työtila vähenee uuden talon myötä viidenneksellä ja hän on siitä hyvin tyytyväinen.
– On tehokkainta tehdä sellaisia toimistotiloja, joissa voidaan käyttää monitilaratkaisuja. Johdon tila tulee olemaan nykyisen huoneeni kokoinen, mutta sinne sijoittuu viisi ihmistä. Tällä hetkellä vietän työajasta vain 10 % työhuoneessani, joten on turha tehdä jokaiselle omaa työtilaa, Virta selittää.
Uuden kirjastolain kriteerit täyttyvät
Kirjastotoimenjohtaja Ritva Nurminoro pitää uutta kirjastoa lahjana työntekijöille, mutta ennen kaikkea kuntalaisille. Puheessaan hän nostaa esiin uuden kirjastolain, joka astuu voimaan ensi vuoden alussa.
– Kirjasto on edelleen maksuton peruspalvelu. Sen yksi tehtävä on edistää demokratiaa. Kirjasto ei ole paikka, jossa vain lainataan ja lähdetään pois, vaan se on oppimisen, harrastamisen ja kokoontumisen paikka, hän selittää.
Demokratiaa vahvistaa hänen mielestään sekin, että talossa on kaupungin korkein johto, jolloin tavallinen kirjaston käyttäjä voi vaihtaa sanan valtuuston puheenjohtajan tai kaupunginjohtajan kanssa keskellä tavallista arkea.
– Myös kirjaston ja yhteispalvelun yhdistäminen parantaa merkittävästi kansalaisten palveluja. Kaikki kaupungin tarjoamat infopalvelut ovat jatkossa saman katon alla vierekkäin. Odotan tältä uudistukselta paljon myös sellaista, mitä emme ole vielä oivaltaneet. Keksimme koko ajan uusia hyötyjä, hän kertoo innoissaan.
Janica Vilen