YRITYSUUTISET. Viking Line Abp on 23. marraskuuta allekirjoittanut kiinalaisen Xiamen Shipbuilding Industry Co. Ltd -telakan kanssa aie-sopimuksen koskien keväällä 2020 toimitettavan matkustaja-aluksen tilausta. Tavoitteena on allekirjoittaa lopullinen sopimus kevään 2017 aikana. Investoinnin arvo on noin 190 miljoonaa euroa. Aiesopimus sisältää myös option toisesta aluksesta.
Aluksen on tarkoitus olla yhteistyöprojekti, ja siihen suunnitellaan osallistuvan useita suomalaisia ja eurooppalaisia toimittajia kuten Deltamarin, Wärtsilä ja ABB Marine. Uuden aluksen on suunniteltu tulevan Turku–Ahvenanmaa–Tukholma-reitille. Aluksen pituus on 218 metriä ja bruttovetoisuus 63.000 tonnia. Matkustajakapasiteetti on 2.800 matkustajaa ja rahtitilan pituus on 1.500 metriä. Sisustuksen osalta Viking Line aikoo luottaa skandinaavisiin arkkitehteihin.
– Tarkoituksena on, että alus käyttää polttoaineena nesteytettyä maakaasua (LNG), josta meillä on erinomaisia kokemuksia M/S Viking Gracelta, maailman ensimmäiseltä LNG-käyttöiseltä matkustajalaivalta. Suunnittelutyö keskittyy ympäristöystävällisten ratkaisujen ohella uusiin innovatiivisiin energiatehokkuussovelluksiin. Uudisrakennusprojektia on edeltänyt monivuotinen, EU:n Merten moottoritiet -projektiin liittyvä suunnittelutyö Connecting Europe Facility -välineen puitteissa, johon myös Turun satama ja Stockholms hamnar ovat osallistuneet, sanoo toimitusjohtaja Jan Hanses.
Viking Linen tiedote herätti heti paljon keskustelua. Muun muassa twitterissä asiaan ottivat kantaa sekä poliitikot, yrittäjät että kansalaiset.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan varapuheenjohtaja, Keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän mielestä Viking Line on perusteellisen selvityksen velkaa siitä, miksi yhtiö on tilaamassa uuden risteilylauttansa kiinalaiselta telakalta sen sijaan, että laiva rakennettaisiin Suomessa.
– Turun telakan tilauskirja on hyvä mutta aina yksi laiva mahtuu lisää. Alus voitaisiin rakentaa esimerkiksi myös Raumalla, jolloin tämä lähes kahdensadan miljoonan euron investointi työllistäisi kotimaassa. Pidän käsittämättöminä Viking Linen johdon eilen esittämiä lausuntoja, joiden mukaan Suomi ei ollut edes vaihtoehto. Suomen talous ja työllisyys ovat menossa parempaan päin, mutta tarvitsemme lisää investointeja, Ala-Nissilä sanoo.
Ala-Nissilä muistuttaa, että suomalaiset veronmaksajat ovat tukeneet Viking Linea sadoilla miljoonilla euroilla elinkeino- ja yritystukien muodossa viime vuosina tavalla, joka jo tuottaa esimerkiksi ravintola-alalla kilpailuneutraliteettiongelmia. Tukien vastapainoksi yhtiöltä on hänen mielestään oikeus odottaa investointeja Suomeen ja Suomessa. Ala-Nissilä olisi valmis perimään tukia yhtiöltä takaisin, ellei se muuta aikeitaan laivatilauksen osalta.
– Vähintä mitä tulisi tehdä on, että jos rakennusmaa ei muutu, selvittää mahdollisuudet tulevien elinkeino- ja yritystukien ehtona velvoittaa Viking Line vähintään 60 prosentin kotimaisuusasteeseen alihankkijoiden käyttämisessä laivan rakentamisessa. Vetoan vahvasti Viking Linen johtoon sen puolesta, että yhtiö harkitsee vielä perusteellisesti uudelleen, mistä se laivan tilaa, Ala-Nissilä sanoo.
