Talousbudjetteja nuijitaan kokoon kunnissa

Veroprosentti noussee Kaarinassa ja Naantalissa

Naantalin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Tuuna (keskellä) tiedotti Naantalin talousarvioesityksestä maanantaina 7.11. kaupunginhallituksen varapuheenjohtajien Samuli Santalahden ja Hannu Aallon sekä kaupunginjohtaja Jouni Mutasen ja kaupunginkamreeri Juha Heinosen kanssa (ei kuvassa).

Sähköisten palveluiden kehittäminen, valtionosuusmuutokset ja kilpailukykysopimus tuovat haasteita kuntatalouden tasapainotteluun. Yhteisenä epävarmuustekijänä on 2019 alussa voimaan astuva sote- ja maakuntauudistus, jonka vaikutuksista ei ole vielä tietoa.

TALOUS. Kaarinan, Liedon, Mynämäen, Naantalin ja Raision valtuustot kokoontuvat maanantaina 14. marraskuuta valtuustosaleihinsa päättämään vuoden 2017 talousarviosta ja tulevien vuosien taloussuunnitelmasta. Ruskon talousarviokäsittely on 21.11. kunnanhallituksessa ja 28.11. kunnanvaltuustossa. Talousarvio etenee 12.12. Nousiaisten ja Sauvon kunnanvaltuustoihin, 13.12. Paraisten kaupunginvaltuustoon, 14.12. Paimion kaupunginvaltuustoon ja 19.12. Maskun kunnanvaltuustoon.

Arvioissa ja suunnitelmissa ei ole voitu ottaa vielä huomioon vuoden 2019 alusta voimaan tulevaa sote- ja maakuntauudistusta, koska uudistukseen liittyviä lakeja ei ole hyväksytty. Esimerkkinä jo paraikaa muuttuvista kuntien tehtävistä on 1.1.2017 alkaen Kelan hoidettavaksi ja kokonaan valtion rahoitettavaksi siirtyvä perustoimeentulotuki.

Kaarinassa veroprosentti noussee ja velkaakin otetaan

kaarina_budjetti2017
Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virran esitys vuoden 2017 talousarvioksi kuultiin kaupunginvirastossa 21. lokakuuta järjestetyssä tilaisuudessa.

Kaarinan tulo- ja kiinteistöveroprosentteihin esitetään korotuksia. Kunnallisveron esitetään nousevan 19,25 %:sta 19,75 %:iin. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero nousee 0,37 %:sta 0,41 %:iin.

Muun muassa Kaarina-talon rakentamisen, Valmakodin peruskorjauksen sekä Valkeavuoren koulun laajennuksen sisältäviä 20,8 miljoonan euron investointeja rahoitetaan pääosin velkarahoituksella.  Energiasäästöä ja uusiutuvia energiamuotoja edistetään esimerkiksi Piikkiön koulukeskuksen ilmanvaihdossa sekä Kaarina-talon ja Valmakodin maalämpöjärjestelmissä. Lisäksi otetaan käyttöön aurinkosähkökalvoja.

Tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua ja mahdollistaa kaupunkilaisille monipuoliset palvelut yhdestä toimipisteestä. Varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön eAsiointi, jonka avulla perheet voivat hallinnoida lastensa perustietoja. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma valmistuu. Lukion vetovoimaisuutta parannetaan syksyllä 2017 käynnistyvällä Focus-linjalla.

Sähköisiä palveluja kehitetään tonttien ja viljelypalstojen sähköisellä varausjärjestelmällä. Rakennusvalvonnan lomakkeet ja verkkosivut yhtenäistetään lähikuntien kesken, ja verkkosivuille laaditaan rakentajan opas.  Kaavoituksen painopisteet ovat Rauhalinna, Lemunniemi ja Piispanristi. Vesihuollon kulutusmaksuihin tulee viiden prosentin korotus.

Lieto investoi maltilla – Taatilan koulu on merkittävin hanke

Liedon kunnan talousarvio vuodelle 2017 ei sisällä ehdotusta kunnallisveron korottamisesta. Talousraamissa vakituisen asunnon kiinteistövero on laskettu 0,45 %:n mukaan (2016 0,4%).

Haastetta talousarviovuodelle tuo kuntaliiton ennakoima verotulojen väheneminen noin 2 %. Tällöin verotulot laskisivat vuoteen 2016 verrattaessa noin 1 300 000 euroa.

Kunnan menestystekijöiksi 2020-luvulle on merkitty kasvu ja kehittyminen, johon kuuluu esimerkiksi 1–1,5 prosentin väestökasvutavoite vuositasolla, työpaikkojen määrän kasvu, investointeja mahdollistava terve talous, jonka vuosikate on yhtä suuri tai suurempi kuin vuotuiset investoinnit sekä veroprosentti, joka edustaa enintää Turun, Kaarinan, Raision ja Ruskon kuntien keskiarvoa.

Liedon vesihuoltoyhtiö investointien osalta merkittävin hanke on vuonna 2015 alulle saatu Marttila–Tarvasjoki–Lieto siirtoviemärin toteutus. Lisäksi rakennetaan uusien kaava-alueiden vesihuoltolinjoja ja korjataan vanhoja alueita.

Koko vanhan Liedon alueen käsittävät osayleiskaavat valmistuvat vuoden 2017 loppuun mennessä. Kaavoituksessa painopiste on kaikissa taajamissa sekä pääliikenneverkon toimivuutta ja turvallisuutta parantavissa hankkeissa.

Vuoden 2017 merkittävin hanke on Taatilan koulun rakennuttaminen, sekä kunnantalon julkisivun korjaus ja kirjaston laajennuksen hankesuunnittelu.

Mynämäen vesihuoltolaitos yhtiöitetään

Mynämäen tuloveroprosentin esitetään pysyvän viimevuotisessa 21:ssa. Vesihuoltolaitos yhtiöitetään Mynämäen kunnan kokonaan omistamaksi Mynämäen Vesihuolto Oy:ksi vuoden 2017 alusta. Yhtiöittämiseen liittyen kunnan tuloslaskelmaan kirjataan kertaluonteinen noin 9,5 miljoonan euron myyntivoitto.

Investoinneista talonrakennukseen käytetään vuoden 2017 aikana 760 000 euroa. Ensi vuoden rakennusprojekteista hintavin on terveyskeskuksen korjauksen suunnittelu ja rakentaminen.

Naantali turvannee saaristokoulujen tulevaisuuden

Naantalin tuloveroa ehdotetaan korotettavan 19 %:iin aikaisemmasta 18,50 %:sta. Muiden kuin vakituisten asuinkiinteistöjen veroa esitetään niin ikään korotettavaksi 1,35 %:iin 1,05 %:sta. Korotus lisäisi tuloja noin 200 000 euroa.

Kaupungin talous kiristyy lähivuosina johtuen mm. sosiaali- ja terveysmenojen kasvusuuntaisesta sekä omaisuuden luovutustuottojen ja maankäyttösopimustuottojen laskusuuntaisesta kehityksestä.

Hoito- ja vanhuspalveluita kehitetään 1.4.2017 ja 1.10.2017 toimintansa aloittavien ryhmäkotien muodosssa. Ensi vuoden syksynä aloitetaan kotisairaalatoiminta sekä kotikuntoutuksen pilotit.

Valtionosuuksien saaristolisän kaavaillaan turvaavan saaristokoulujen tulevaisuutta. Sen sijaan Karvetin pikkutalo ja Suovuoren päiväkoti suunnitellaan lakkautettavan elokuusta 2017 alkaen.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt korottaa asiakas- ja potilasmaksuja tammikuusta 2017 alkaen. Taloussuunnitelmaan sisältyvät myös ateria- ja siivouspalveluiden sekä kiinteistönhoidon tehostamistoimenpiteet, joiden mukaan palvelut tuotetaan pääosin kaupungin omana työnä. Näin ulkoisissa toimintamenoissa tavoitellaan 400 000 euron vuosittaista säästöä.

Mittavimmat kunnallistekniikan hankkeet ensi vuonna ovat Aurinkotien ja Kreivinkadun kiertoliittymä (470 000 euroa) sekä Luolalan teollisuusalueen kunnallistekniikan rakentaminen (450 000 euroa). Investointien toteuttaminen luo edellytykset sille, että alueilta voidaan luovuttaa uusia asuin- ja yritystontteja. Edessä on myös Kalevanniemen koulurakennuksen seuraava peruskorjausvaihe, jonka kustannusarvio vuosille 2017–2018 on yhteensä 1,9 miljoonaa euroa.

Raision investoinnit pidetään normaalilla tasolla

Raision kaupunginhallituksen talousarvioehdotus 2017 esiteltiin torstaina 3.11. tiedotusvälineille. Kuvassa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Leinonen, varapuheenjohtajat Hannele Lehto-Laurila ja Mirjam Karila sekä talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi.
Raision kaupunginhallituksen talousarvioehdotus 2017 esiteltiin torstaina 3.11. tiedotusvälineille. Kuvassa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Leinonen, varapuheenjohtajat Hannele Lehto-Laurila ja Mirjam Karila sekä talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi.

Kaupunginhallituksen ehdotus Raision veroprosentiksi vuodelle 2017 on edelleen 19,75. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroon olisi tulossa nousua 0,8 %:sta 0,93 %:iin.

Raision lukiossa painotetaan erityisesti yrittäjyysopintoja, jotka luetaan hyväksi korkeakouluopintoihin edetessä. Perusopetuksessa yksi ikäluokka saa käyttöönsä taulutietokoneet. Varhaiskasvatuksessa lisätään avoimia palveluja kehittämällä päiväkoti- ja puistotoimintaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa panostetaan vuonna 2017 etenkin kuntoutukseen ja terveyskeskuksen jonotusaikojen lyhentämiseen. Hulvelan aluetta kehitetään ikääntyviä entistä paremmin palvelevammaksi yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Alueelle on tulossa myös lisää senioriasuntoja.

Vuoden 2017 investointien kokonaismäärä on nettona 7,4 miljoonaa euroa ja vesihuollon investoinnit mukaan lukien 8,9 miljoonaa, eli investoinnit pidetään normaalilla tasolla. Kerttulan liikuntahallin ja Terveysristeyksen perusparannukset jatkuvat vuosina 2017 ja 2018. Kuninkojan paloaseman rakentaminen alkaa. Hanke on kaksivuotinen ja paloaseman on määrä olla valmis vuonna 2018. Valtatie 8:n ylittävä Raisiontien silta saneerataan. Lisäksi Sommaroon rakennetaan leikkikenttä, Krookilan kesäteatterin katsomo peruskorjataan, valtuustosalin äänentoisto uudistetaan ja kirjastoon tulee uusi palautusautomaatti.

Elinkeinoelämän edellytyksiin ja yritystontteihin liittyviä investointeja tehdään etenkin valtatie 8:n varrella. Uusi V8-yritysalueen toteutuminen etenee suunnitellusti, kun Kantokankaan asemakaava valmistuu ja alueelle rakennetaan kunnallistekniikka. Myös venesataman kehittäminen jatkuu.

Omakotitonttitarjonta on Raisiossa tällä hetkellä hyvä ja kauppa on vilkastunut huomattavasti. Vuonna 2017 valmistuu uusi Ihalanpuiston 15 tontin omakotialue.

Väestön ikääntyminen yhdistää

Vuonna 2017 kuntatalous kiristyy ja verotulot laskevat. Samaan aikaan työllisyystilanteessa ja tonttikysynnässä on huomattavissa elpymisen merkkejä. Rakentamisen suhdannenäkymissä on hienoista piristymistä ja Meyer Turun telakan tilanne jatkaa vahvistumistaan uusien tilauksien ansiosta.

Ilmestymisalueemme kuntia yhdistää väestökehitys, jossa varttuneempien asukkaiden määrä kasvaa entisestään. Talousarvioissa tähän on varauduttu muun muassa ennaltaehkäiseviin ja kaupunkilaisten itsenäistä elämää tukeviin hyvinvointipalveluihin, kotiin annettaviin palveluihin sekä omaishoitoon panostamalla. Lisäksi sähköisten palveluiden kehittäminen on tapetilla ilmestymisalueellamme.

Kesällä 2016 hyväksyttiin kilpailukykysopimus (kiky), jonka tarkoituksena on alentaa työnantajien kustannuksia. Kiky leikkaa lomarahoja, siirtää työeläke- ja työttömyysmaksurasitusta osittain työnantajilta työntekijöille ja pidentää vuosittaista työaikaa.

Katariina Mäkinen-Önsoy