PAIMIO. Paimion Urheilijat juhli Varsinais-Suomen Kansanopistolla 70-vuotista historiaansa sunnuntaina 9. lokakuuta. Juhlassa paneuduttiin seuran menneeseen ja nykyiseen toimintaan sekä nähtiin lajiesittelyjä ja jaettiin tunnustuksia. Tervehdyssanat lausui PU:n puheenjohtaja Jukka Salmela.
– On hienoa, että täällä on mukana perustamiskokouksessa olleita ihmisiä. Paimion Urheilijoissa on harrastettu monia perinteisiä urheilumuotoja. Nykyiset lajit ovat hiihto, mäki, yleisurheilu ja lasten urheilukoulu. Jäseniä meillä on nyt 250. Seuratoiminnan kautta kaikki meidän nykyiset ja tulevat huiput ovat lähteneet maata valloittamaan. Ilman itsensä likoon panevia ihmisiä ei olisi seuratoimintaa. Tänään me haluamme arvostaa kaikkia menneisyyden ja nykyisyyden seuratoimijoita, hän sanoo.
Paimion niin sanotut urheilijat korvattiin Paimion Urheilijoilla
Juhlapuheen piti Sauli Immaisi, jonka suku on hiihtänyt Paimion Urheilijoiden paidoissa vuosikymmeniä. Hänkin hiihtää Paimion hiihtoputkessä nykyisin pari kertaa viikossa.
– Paimion Urheilijat perustettiin raskaiden sotavuosien jälkeen Paimion Nuorisoseuran Urheilijoiden pohjalle. Paimioon tuli yli 2000 uutta asukasta siirtoväen mukana ja erityisesti siksi urheilutoiminnalle oli tilausta.
Uusi seura ja uusi nimi olivat paimiolaisten mieleen.
– Kun Paimion Nuorisoseuran Urheilijoiden tuloksia luettiin radiossa, toimittajat puhuivat aina Paimion niin sanotuista Urheilijoista. Senkin puoleen oli hyvä saada uusi seura ja uusi ytimekäs nimi, sanoo Immaisi.
Maankuulu hiihtopitäjä
Jo tammikuussa 1946 järjestettiin ensimmäiset Paimio-hiihdot.
– Se oli merkittävä tapahtuma koko Varsinais-Suomessa. Järjestelyt onnistuivat niin hyvin, että kilpailusta tuli jokavuotinen. Seuraavana vuonna PU:n oma hiihtäjä Pauli Immaisi voitti kilpailun, vaikka mukana oli maan parhaimmistoa. Hänen palkinnoksi saamansa 200 000 markan arvoinen tervavene ja kisoissa käytetyt sukset ovat täällä tänään nähtävillä, Immaisi kertoo.
Kesällä 1946 järjestettiin myös ensimmäiset yleisurheilukisat. Yleisöä oli tilaisuuksissa paljon ja paimiolaiset kunnioittivat tapahtumia liputtamalla pihoillaan.
Jo ennen Paimion Urheilijoiden perustamista Paimio oli ylivoimainen hiihtopitäjä. Antti Immaisi oli aikanaan niin ylivoimainen kilpailuissa, että häneltä lopulta kiellettiin osallistuminen, jotta muutkin saivat välillä voittaa. Jussi Lintula puolestaan hiihti nopeammin kuin juna.
– Hän myöhästyi Paimion asemalla Saloon lähtevästä junasta ollessaan lähdössä hiihtokilpailuihin. Niinpä hän hiihti perille ja oli paikalla ennen junaa ja voitti vielä kilpailunkin, Immaisi kertoo.
Joinain vuosina Paimio voitti kaikki piirimestaruudet. Kerran kaikki piirimestaruuden tulivat jopa samaan Sukselan kylään.
Sodan jälkeisten suurhiihtojen jälkeen seuraava menestystarina oli mäkikisat. Varasvuoren mäki vihittiin käyttöön vuonna 1953. Nimekkäitä mäkimiehiä tuli Paimion kisoihin Euroopasta asti.
– Menestyksekkäiden kilpailujen myötä Paimio sai järjestettäväkseen hiihdon SM-kisat vuonna 1963 ja kaikkien paimiolaisten yhteisessä projektissa onnistuttiin hyvin, Immaisi kertoo.
Palkintohuumaa
Tilaisuudessa jaettiin myös kosolti ansiomerkkejä ja muita tunnustuksia ja kiitoksia. Hiihtoliiton ansiomerkit jaettiin Timo Kalliolle, Pasi Kytösaholle, Pekka Kytösaholle ja Jyrki Sahlströmille.
LiikUn kultaisen ansiomerkin sai Markku Kuusisto, hopeisen Tapio Mustalahti ja Markku Mäkitalo ja tunnuslevykkeen Kimmo Vainio.
Lounais-Suomen liikunta ja urheilu ry:n kultaiset ansiomerkit saivat Tarmo Lindeman, Tapani Rahkonen, Hannu Salminen, Tom Backman ja Seppo Jortikka.
Suomen Urheiluliiton huomionosoituksista kultaisen ansiolevykkeen saivat Juha Sipilä, Anne Suonenvirta, Heikki Tissari, Jari Jalo, Markus Mäkelä ja Hermann Kössi. Hopeisen ansiomerkin saivat Ilkka Aakula, Ari Haapanen ja Harri Joukas. Paavo Nurmi -mitalin sai Jukka Salmela.
Tilaisuuden juonsi Jouni Lehtiranta ja musiikkiesityksistä vastasivat Aarne Kallinen ja Paimion Wiihdekuoro.
Janica Vilen