Kaikki kampuksen ylioppilastalot on perusparannettu viime vuosina. Remontti on nyt viittä vaille valmis. Syyskuun alussa Ylioppilastalo A:n kaksi ensimmäistä kerrosta luovutettiin takaisin ylioppilaskunnan käyttöön. Avajaisia vietettiin pari viikkoa sitten alumnien kera.
YLIOPISTO. Turun yliopiston ylioppilaskunta TYY vietti perjantaina 16. syyskuuta remontoitujen toimistotilojensa avajaisia yhdessä oppilaskunnan alumnien kanssa. Samalla julkistettiin TYYn uusi graafinen ilme ja toimiston uusien neuvotteluhuoneiden nimet. Toinen huoneista on nimetty TYYn kunniajäsenen ja Turun yliopiston entisen rehtorin Keijo Virtasen mukaan. Toinen huone on saanut nimensä 60-luvulla toimineen TYYn pääsihteerin Kari Rahialan mukaan.
– Nimillä olemme halunneet kunnioittaa Turun yliopiston ylioppilaskunnan historiaa, TYY tiedottaa.
Tilaisuus alkoi Turku-salissa, joka oli myös hieman kohentanut kulmiaan remontin yhteydessä. Esimerkiksi vaakunat ja kunniajäsenten muotokuvat on nyt nostettu paremmin esiin. Silti Turku-sali oli 60-luvun alumneille Kari Rahialalle ja Matti Nurmelle hienoinen pettymys.
– Meidän aikanamme tämä oli musiikkisali. Silloin se oli pastellisävyinen ja todella kaunis, nyt se ei sitä ole. Ylioppilaskunnan toimistot olivat silloin toisessa kerroksessa. Assarilla tuli syötyä jonkin verran. Mutta silloin ei ollut anniskeluoikeuksia missään. Mitään Proffan Kellarin tyyppistä ei olisi voinut kuvitellakaan. Osakunnissa oli kyllä paljon salakapakoita, joissa juotiin olutta, he muistelevat.
Turkusalin jälkeen vieraat tutustutettiin uusittuun opiskelijaravintolaan Assarin ullakkoon, minkä jälkeen Keijo Virtanen vihki TYYn toimistotilat käyttöön. Ilta jatkui Proffan Kellarissa, joka niin ikään avasi ovensa syyskuussa opiskelijoiden iloksi, vaikka vappuna siellä vietettiinkin hautajaisia haikeissa tunnelmissa.
Erik Bryggmanin jalan jäljissä
TYYn pääsihteeri Rauli Elenius esitteli Ylioppilastalojen historiaa ja perusparannusta arkkitehti Paula Markkulan tekemän rakennushistoriallisen selvityksen pohjalta.
– Ylioppilastalot on rakennettu vuosina 1952–1961. A-talo valmistui 1952, Urheilu- ja uimahalli vuonna 1954, C-talo vuonna 1956 ja B-talo vuonna 1961. Erik Bryggman suunnitteli A-talon ja C-talon, mutta ehti kuolla ennen kuin C-talo tuli valmiiksi. Olli Kestilä teki loput rakentamisen aikaiset päätökset ja suunnitteli B-rakennuksen Bryggmanin työn pohjilta, Elenius kertoo historiasta.
Tilakysymys oli TYYssä keskeinen heti oppilaskunnan perustamisesta asti, eli vuodesta 1922.
– Ylioppilaselämää kutsuttiinkin kiertolaiselämäksi. Alkuun täällä on ollut kymmeniä ylioppilaita ja 50-luvulle tultaessa joitain satoja, tietää Elenius.
Nykyinen tontti päätyi oppilaskunnalle sodan jälkeen, ja Bryggman valittiin suunnittelijaksi arkkitehtikutsukilpailun kautta.
– Ylioppilaat tarvitsivat paitsi järjestötiloja ja ravintolan myös asuntoja, sillä asuntotilanne oli 50-luvulla huono koko Suomessa muun muassa evakkotilanteen vuoksi, Elenius kertoo.
Ylioppilastalojen valmistuttua niissä pystyttiin asuttamaan 561 opiskelijaa. Nykyään asukkaita on reilusti vähemmän, sillä opiskelijat haluavat asua väljemmin.
– Eniten asuntoja on C-talossa, joka oli valmistuessaan ehkä jopa Turun korkein tornitalo, Elenius uskoo.
Nyt talojen perusparannus alkaa valmistua. Viimeiset asunnot luovutetaan käyttöön vuoden vaihteessa. Nykyään Ylioppilastalot omistaa Turun Ylioppilaskyläsäätiö, jonka TYY perusti vuonna 1966.
TYY on huolissaan opiskelijoiden jaksamisesta
Tyyn hallituksen puheenjohtaja Riina Lumme on tänä syksynä erityisen huolestunut opiskelijoiden jaksamisesta. Samaan aikaan kun opiskelijoiden toimeentuloa leikataan rajusti, myös paineet opiskelutahdista ja tuloksellisuudesta kasvavat.
– Hallitusohjelmassa tehtiin leikkauksia opintotukeen ja yliopistorahoitukseen. Indeksikorotus lähti. Opintoraha tippuu 320 eurosta 250 euroon, Lumme listaa heikennyksiä.
– Kun toimeentulo heikkenee ja samaan aikaan tulee paineita valmistua entistä nopeammin, henkinen hyvinvointi kärsii. Samalla myös osallistumismahdollisuudet järjestötoimintaan heikkenevät. Jo nyt on entistä vaikeampi saada tekijöitä luottamustoimiin ja vapaaehtoisvoimin pyörivään järjestöelämään, hän harmittelee.
Ensi vuoden alusta opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Kolikolla on kaksi puolta: Joidenkin asumistuki voi nousta jopa sadalla eurolla; jotkut taas voivat menettää tukensa kokonaan, jos asuvat vaikka työssä käyvän puolisonsa kanssa.
Nyt ylioppilaskuntaa työllistää muun muassa ensi kevään kunnallispoliittisen ohjelman suunnittelu. TYY on mukana opiskelijakuntien ryhmittymässä, jossa on nykyään 40 000 opiskelijaa. Kyseessä on siis kunnan mittakaavassa varsin suuri joukko.
Janica Vilen
