SENIORIT. Auralan kansalaisopiston vuosittaiset Senioripäivät teki kirkkaan yleisöennätyksensä tiistaina 23. elokuuta, kun tapahtuman pääpuhujaksi saapui näyttelijä Pirkko Mannola.
– Aiempina vuosina täällä on ollut noin 400 kävijää, mutta nyt on jo tähän mennessä ollut 500–600 ihmistä, iloitsee Auralan kansalaisopiston rehtori Sanna-Leena Härkönen puolilta päivin.
Tapahtuma järjestettiin 13. kerran. Konsepti on pysynyt samana vuosittain. Mukana oli tänäkin vuonna esiintyjiä, musiikkia, lajiesittelyjä ja tuote-esittelyjä.
– Pääesiintyjät vaihtelevat vuosittain ja Pirkko Mannola oli näköjään huippuvalinta, Härkönen hymyilee.
Auralan kansalaisopistolla on vuosittain noin 5000 asiakasta, joista jopa 45 % on ikäihmisiä. Kävijät ovat enimmäkseen turkulaisia, mutta erityisesti yksittäisiin tapahtumiin ja luennoille tullaan paljon myös Raisiosta ja Naantalista.
Seniori-Auralan puitteissa järjestetään muun muassa kulttuuri- ja historiaretkeilyä. Lisäksi käynnissä on Ikare-hanke, jonka puitteissa järjestetään korttelitoimintaa.
– Kaikilla ei ole helppo tulla Auralaan. Siksi viemme tapahtumia myös muille alueille. Olemme järjestäneet opastusta tietotekniikkaan, historiakerhoa, pihaparlamentteja, keskustelukerhoja ja kirjallisuusiltoja, listaa Härkönen.
Senioreille suunnatuilla kursseilla kiinnitetään huomiota sisällön laatuun.
– Kurssit eivät koskaan ole vain yhdessä oloa, vaan aina tarjotaan laadukasta sisältöä. Seniori-ikäisillä on usein elämäntilanteissaan isoja mullistuksia. Me Auralassa pyrimme tarjoamaan uutta energiaa ja sisältöä elämään sekä säännöllistä rytmiä harrastusten myötä, Härkönen kertoo.
Pirkko Mannola antoi positiivista näkökulmaa vanhenemiseen
Pirkko Mannola täyttää joulukuussa 78 vuotta. Silti hän tekee edelleen töitä näyttelijänä ja laulajana.
– Miksi lopettaisin? Kiitos teidän, jotka käytte minua katsomassa, saan vielä esiintyä, hän toteaa.
Näyttelijän ammatissa tarvitaan hyvää muistia. Se asia saa Mannolan joskus huolestumaan.
– Tarkkailen muistiani koko ajan. Yritän tehdä paljon ristisanoja ja sudokua. Se on yksi keino pitää muistista huolta. Kohta minulla on Espoon kaupunginteatterissa iso päärooli Äiti maa -musikaalissa, joka kertoo naisista sodassa. Siinä on aika paljon tekstiä. Pelkään sen puolesta, mutta eiköhän tuo vielä mene, hän hymyilee.
Joulukuussa Mannola tekee 12 joulukonserttia.
– Harjoittelin juuri junamatkalla joululauluja. Tyttäreni on nauranut minulle, kun laulan joulusta keskellä kesää. Pakkohan se on, sillä kappaleiden oppimiseksi saa tehdä töitä nykyään paljon enemmän kuin nuorena, mutta kun sen tietää, niin tulee aloitettua ajoissa. Toisaalta ikä pitää osata ottaa huumorilla. Kyllä kaikki välillä vähän unohtelee, hän muistuttaa.
Mannolan mielestä positiivisuus on pitkän iän salaisuus. Vanhenemisessa häntä erityisesti ilahduttaa lapsenlapset.
– Niille on niin tärkeää, kun saavat esittää Mumille, mitä osaavat, hän herkistyy.
Mannola ehti olla muutaman vuoden leskenä ennen kuin viime vuonna rakastui Göran Stubbiin, poliitikko Alexander Stubbin isään.
– Åke Lindmanin saappaisiin olisi ollut vaikea astua, enkä oikein edes etsinyt ketään. Totuin siihen, että olen yksin ja pärjään yksin. Ja sitten tapahtui jotain – vielä tässä iässä! Nyt olen niin rakastunut, että tänäänkin kun sain häneltä aamuseitsemältä viestin niin menin ihan sekaisin. Tämä on kuin nuorena. Kun tulee tekstiviesti, että I love you, niin sydän hakkaa tuhatta, hän kertoo ja saa isot aplodit.
Vaikka hän muuten suhtautuu vanhenemiseen positiivisesti, kehon vanhenemista hän ei voi sietää.
– Sukkahousut vetää vähän läskejä kasaan ja vaatteilla voi peittää paljon, mutta mitäs sitten kun pitää näyttäytyä uuden kumppanin silmissä ilman vaatteita ensimmäisen kerran tämän ikäisenä?Mutta onneksi miehetkin vanhenevat, hän hymyilee.
Mannolaa ja Stubbia yhdistää työnteko vielä vanhalla iällä.
– Göran on jo 81-vuotias. Silti hänkin tekee vielä töitä. Hän on jääkiekossa kykyjenetsijä. NHL teki hänen kanssaan juuri uuden kaksivuotisen sopimuksen, Mannola kertoo ylpeänä kumppanistaan.
Sosiaalinen elämä on hänen mukaansa ikääntyessä hirveän tärkeää. Tukiverkkoa tarvitaan.
– Raili Hulkkonen meikkaa minut aina ennen jokaista keikkaa. Lisäksi käymme sauvakävelemässä. On kivaa, kun voi jonkun kaverin kanssa haukkua muita kavereita, Mannola vitsailee.
– Joskus hän soittaa, että nyt mennään samppanjalasilliselle. Ei pidä kieltää itseltään kaikkia iloja, Mannola jatkaa.
Myös musiikki tekee hänelle hyvää ja pitää nuorena.
– Musiikilla on ihmeellinen ja jopa terapeuttinen vaikutus, hän uskoo.
Kuulijat kiittelivät
Anita Kronlund Turusta ja Tuula Aallontie Liedosta tulivat Mannolan esityksestä hyvälle mielelle.
– Hän on tosi positiivinen. Samat asiat koskettavat meitäkin ja musiikki antaa paljon, esimerkiksi dementiapotilaille, he pohtivat.
Naiset ovat kavereita jo kolmannelta luokalta asti. Kronlund on käynyt Auralassa jo vuodesta 1972 erilaisilla kursseilla.
Turussa 36 000 yli 65-vuotiasta
Auralan pihalla yhdessä teltassa toimintaansa esitteli Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala. Kirjasto jatkaa seniorityössä hyväksihavaittua Studia Generalia -luentosarjaa. Vanhusten viikkoa taas vietetään lokakuun ensimmäisellä viikolla.
Lisäksi esitellään uusi Ikivihreiden hittimittari, eli kirjastossa pidettävä levyraati, jossa käydään musiikkia läpi 20-luvusta 80-lukuun. 22.9. on ensimmäinen kerta. Levyraadit ovat kaikille avoimia, mutta erityisesti niitä on suunniteltu seniorien näkökulmasta.
Senioriranneke ja -kortti jatkavat menestystään. Tällä hetkellä käyttäjiä on noin 3000. Senioriranneke ja -kortti on tarkoitettu 65 vuotta täyttäneille turkulaisille. Sen kanssa pääsee kerran päivässä joko kulttuurin tai liikunnan pariin.
– Meillä liikunta ja kulttuuri lyövät kättä yhteen. Liikunnasta kiinnostuneet saadaan näin myös kultturin pariin ja toisin päin, Vapaa-aikatoimialalta kerrotaan. Suosituin kohde on Impivaaran uimahalli, mutta myös museoissa riittää Seniorirannekelaisia.
Turussa on 36 000 yli 65-vuotiasta, joista 30 000 asuu kotona. 4000 tarvitsee apua kotihoitolta ja muutama tuhat on laitoshoidossa.
– Ja heitä kaikkia haluamme palvella hyvin, Olli Hirvonen ikääntyneiden kulttuuripalveluista linjaa.
Janica Vilen