1700-luvun hyöty- ja koristekasvien museopuutarha sijoittuu lähes samalle paikalle, missä kartanon oma hyötypuutarha on alkuperäisesti sijainnut. Kalmilainen puutarha on saanut nimensä luonnontutkija ja tutkimusmatkailija Pehr Kalmista, jonka syntymästä tuli maaliskuussa kuluneeksi 300 vuotta.
MASKU. Pehr Kalmin oppien mukaan toteutetun 1700-luvun hyöty- ja koristekasvien museopuutarhan avajaisia vietettiin Maskun Askaisissa sijaitsevan Louhisaaren kartanon puutarhassa 15. kesäkuuta. Kalmilainen puutarha siirrettiin Kaarinan Piikkiössä sijaitsevasta Pukkilan kartanosta, jonka Senaatti-kiinteistöt asetti myyntiin huhtikuussa.
Tilaisuudessa Louhisaaren museopuutarhaa esitteli tutkija Maarit Heinonen Luonnonvarakeskuksesta (LUKE). Puutarhan virallisen avauksen suoritti Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet ja siunauksen Piikkiön kirkkoherra Merja Hermonen Kaarinasta.
Heinosen mukaan kasvitieteilijä Pehr Kalmin oppien mukaan suunnitellussa puutarhassa yhdistyvät valistusajan ihanteet: puutarha on paitsi symmetrinen ja säännönmukainen myös esteettinen ja arvokas.
– Lisäksi kaikki siellä kasvavat kasvit ovat hyödynnettävissä joko ravinnoksi tai lääkkeeksi. Esteettisyys aikalaispuutarhoissa tuotiin puolestaan esiin niin, että etualalle valittiin usein kauneimmat ja arvokkaimmat kasvit, kertoo Heinonen.
– Puutarhaan tehdään vielä kasvitäydennyksiä. Humalasalot saavat kasvaa suojaamaan puutarhaa. Lisäksi alue ympäröidään aidoilla, jotta eläimet eivät pääse tekemään tuhoja, Heinonen jatkaa.
Hyötypuutarhan paluu
Flemingien ja Mannerheimien barokkilinnana tunnetussa Louhisaaren kartanossa puutarhaviljelyä on harjoitettu jo 1600-luvulla, jolloin puutarhassa kukoistivat mm. kirsikkapensaat.
1700-luvun lopun kartanon isäntänä toimineella Carl Erik Mannerheimilla oli valistuksen ajan hengen mukainen hyötypuutarha multapenkkeineen ja kasvulavoineen.
– Kalmilainen puutarha sijoittuu lähes samalle paikalle, missä kartanon oma hyötypuutarha on aikoinaan sijainnut. Erityisesti Carl Erik Mannerheimin aikana 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa Louhisaaressa oli menestyvä hyötypuutarha, jossa viljeltiin myös eksoottisia kasveja. Louhisaari tuli tunnetuksi myös puutarhakoulunsa 1870-luvulla myymistä omenalajikkeista, Maarit Heinonen sanoo.
Hyötypuutarhan suunnittelusta on vastannut Museovirasto ja hankkeen toteutuksesta Senaatti-kiinteistöt. Suunnittelussa asiantuntijana on toiminut museopuutarhuri, FM Aaja Peura. Peura on myös vastannut kasvien siirrosta Louhisaareen yhdessä LUKEn ja Maaseutuopisto Livian kanssa. Perustamistöissä ovat olleet mukana paikalliset yhdistykset, yhteisöt sekä yksittäiset kyläläiset.
Kokonaisuuteen kuuluu myös marsalkka Mannerheimin restauroitu leikkimökki, joka on sijoitettu puutarhan kupeeseen.
Tavoitteena on taata kasvilajiston säilyminen
Puutarhahankkeella on Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostetin mukaan kaksi tärkeää tavoitetta: Luoda autenttinen kalmilainen hyötypuutarha sekä turvata Pukkilan kartanon kalmilaisen puutarhan kasvilajiston säilyminen.
– Louhisaaren kartanomiljöössä puutarha on avoinna kaikkien kasviharrastajien iloksi. Kun museotoiminta Pukkilassa päättyi pari vuotta sitten, puutarhan kasvien säilymistä siellä ei voitu valitettavasti enää taata. Museovirastolta Senaattikiinteistöjen haltuun vuonna 2014 siirtynyt Pukkila kun ei kuulunut valtion strategisiin säilytettäviin arvokiinteistöihin, Kostet toteaa.
– On aika kiinnittää huomiota myös ympäristönhoitoon nyt kun Senaatti-kiinteistöt ovat ottaneet rakennukset haltuunsa Museoviraston antikvaarisessa valvonnassa, lisää Kostet.
Talousopin professori ja kirkkoherra
Pehr Kalm, jonka syntymästä tuli maaliskuussa kuluneeksi 300 vuotta, oli aikanaan paitsi Suomen kansainvälisesti tunnetuin tiedemies ja Turun Akatemian ensimmäinen talousopin professori, myös Piikkiön ja Maarian kirkkoherra.
– Kalmilla oli puutarhat mm. Turun keskustassa sijainneen talonsa tontilla sekä Piikkiön ja Maarian pappiloissa. Piikkiön Pukkilan kartanon puutarha piti viimeiseen asti yllä Piikkiön puutarhapitäjähistoriaa, Merja Hermonen sanoo.
– Kalmilaisen puutarhaperinteen soisi leviävän laajemmaltikin. Piikkiön kirkkoherrana toivoisin näkeväni vielä sen päivän, että puutarha palaisi myös Pukkilan kartanon maille, toivoo Hermonen.
Kalm herätti muun muassa uudelleen eloon Elias Tillandzin vuonna 1678 perustaman ja sittemmin hoitamatta jääneen Turun akatemian kasvitieteellisen puutarhan. Kalm suoritti koeviljelyksiä myös Hirvensalossa Sipsalon tilalla.
Nykyään Turun akatemian kasvitieteellisen puutarhan paikalla on Kalmin muistopuutarha eli Pehr Kalm Revival -ympäristötaideteos. Taiteilija Jan-Erik Andersson on teoksellaan halunnut nostaa esiin sekä akatemian puutarhan että Kalmin suuren vaikutuksen suomalaiseen puutarhakulttuuriin.
Tänä kesänä turkulaisen Ett Hem -museon kuistille on koottu Kalmin juhlavuoden kunniaksi pienoisnäyttely Kalmin matkoista. Lisäksi kesän aikana tapahtumia kiertää liikutettava kasvihuone Pehr Kalmin kasvikaravaani -esityksellään.
Katariina Mäkinen-Önsoy
