Millaista oli olla hoidossa maailmankuulussa Paimion parantolassa? Entä millaista siellä oli työskennellä? Millä tavoin parantola vaikutti paikkakunnan elämään?
Näitä kysymyksiä pohditaan Turun yliopiston folkloristiikan professori Anne Heimon johtamassa Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä tutkimushankkeessa.
Se keskittyy parantolan arkeen, mutta parantolaa tutkitaan hankkeessa myös merkittävänä kulttuuriperintö- ja matkailukohteena.
Alvar ja Aino Aallon suunnittelema parantola herätti jo valmistuessaan 1930-luvulla suurta kiinnostusta ympäri maailmaa.
Henkilökunnan ja potilaiden oli alusta pitäen totuttava siihen, että parantolassa vieraili Aallon arkkitehtuurin ihailijoita.
– Hankkeen tavoitteena on tuoda tutkimustietoa parantolayhteisön, potilaiden ja henkilökunnan arjesta ja kokemuksista laajemman yleisön saataville. Tutkitulle tiedolle elämästä parantolassa on kasvavaa kysyntää niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, kertoo Anne Heimo Turun yliopiston tiedotteessa.
– Aiemmat tutkimukset ja julkaisut ovat keskittyneet pääosin parantolan arkkitehtuuriin ja sen merkitykseen Aallon tuotannossa. Sen sijaan parantolan arki ja yhteiselo paimiolaisten kanssa eri aikoina on jäänyt aiemmin varsin vähäiselle huomiolle.
Tekeillä on lisäksi tutkimukseen perustuva tietokirja parantolan arjesta ja muutoksesta hoitolaitoksesta kulttuuriperintökohteeksi.
Tietokirjahanke ”Paimion parantola – modernismin aaltoja maalaisyhteisössä” on saanut 26 000 euron rahoituksen Keskitien säätiöltä.
Kirjan toimittavat tutkijat Maria Vanha-Similä ja Pipsa Havula. Monitieteiseen hankkeeseen kuuluu myös muita Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijoita.
Museovirasto on aiemmin hakenut Unescon maailmanperintöstatusta Paimion parantolalle ja 12 muulle Alvar Aallon suunnittelemalle kohteelle.
Päätös maailmanperintöluetteloon hyväksymisestä saadaan kesällä 2026.
