Turun yliopiston järjestämät kaivaukset kestävät kaksi viikkoa.
Perinteisen historiakäsityksen mukaan Suomen piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroisiin vuonna 1229.
Turun 800-vuotisen historian lasketaan alkaneen tästä.
– Koroistenniemen piispankirkon raunioita on tutkittu paljon, mutta viereinen piispantila tai -kartano on jäänyt vähälle huomiolle. Tätä Turun vanhimman historian aukkoa koetetaan täyttää kesäkuussa 2026 tehtävien arkeologisten kaivausten avulla, kertoo arkeologian professori Georg Haggren.
Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus perustettiin Turun Koroistenniemelle, jossa 1200-luvulla sijaitsi piispankirkko ja residenssi. 1300-luvun alussa piispanistuin siirrettiin vasta perustettuun Turun kaupunkiin.
Linnoitettu niemi autioitui viimeistään 1400-luvun alussa, mutta sen ulkopuolella toimi edelleen piispantila tai -kartano.
Koroisten tilan ympäristössä on tehty arkeologisia tutkimuksia 1970-luvulla.
Tuolloin löytyi merkkejä keskiaikaisesta ja jopa rautakautisesta asutuksesta, viikinkiaikaisista haudoista, metallikäsityöläisyydestä sekä muuratusta, keskiaikaisesta kivitalosta.
– Puoli vuosisataa sitten tehtyjen kenttätöiden analyysi on jäänyt niukaksi. Vuoden 2026 kaivaustutkimusten tarkoitus on selvittää tilan puutarhan alueella sijaitsevan kivitalon historiaa ja sitä onko alueella säilynyt merkkejä rautakautisesta toiminnasta, Georg Haggren sanoo.
Arkeologian harrastajille on tarjottu mahdollisuus osallistua kaivauksiin Koroisten piispantilan alueella.
Kurssin järjestää Turun yliopiston arkeologian oppiaine yhdessä Svenska folkskolans vänner -yhdistyksen (SFV) kanssa. Ilmoittautumisaika kurssille päättyy 15. toukokuuta.
