Kappeliseurakunnasta itsenäiseksi – ja takaisin osaksi emäseurakuntaa.
Saariston helmeä juhlistetaan toukokuussa näyttävin menoin. Aurinkokaupungin saaristo-osassa sijaitsevan Merimaskun kirkon 300-vuotisjuhlat ovat merkkitapaus, joka kestää kahden päivän ajan.
Juhlilla julkaistaan merimaskulaisen historioitsijan Visa Auvisen Merimaskun kirkko: 300-vuotias saariston helmi -teos. Auvisen aikaisempiin julkaisuihin kuuluvat muun muassa Suomen Joutsenesta kertovat kahdeksan kirjaa, jotka ovat ilmestyneet vuosina 2002–2024, rannikkolaivastoon ja merihistoriaan liittyviä teoksia, sekä Merimaskun kirkko vuosien saatossa (2019/2020).
Visa Auvinen kertoo kirkon vaiheista lauantaina 23.5. pidettävissä juhlien avajaisissa.
– Ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1648, jolloin myös Merimaskun kappeliseurakunta perustettiin. Kirkko vähitellen lahosi, ja koska käyttöaste oli kovin vähäinen, niin sitä ei kannattanut korjata. Vuonna 1726 valmistui tämä juhlavuottaan viettävä kirkko, josta on pidetty hyvää huolta, Auvinen sanoo.
Vanhasta kirkosta nykyiseen siirrettiin kaikki käyttökelpoiset esineet, joista näyttävin on saarnastuoli.
– Vuoden 1954 peruskorjauksessa kirkko sai nykyisen asunsa – mukaan lukien penkit ja saarnastuoli, jonka puuveistokset ovat alun perin turkulaisen puusepänverstas Mathias Reimanin käsialaa. Vanhasta kirkosta on peräisin myös tiimalasisetti, joka on papille hyvä ajanosoittaja, Auvinen toteaa.
– Seinät maalattiin jo 1800-luvun puolivälissä marmorimaalauksella. Se on erikoislaatuinen yksityiskohta siinä mielessä, että tiedossa ei ole muita suomalaisia kirkkoja, joissa kaikki seinät olisi marmorimaalattuja, lisää Auvinen.
Avajaisillan päätteeksi esitetään historiallinen draama kirkon vuosisatojen vaiheista.
Kellojen kaiku -näytelmän toinen esitys nähdään sunnuntaina 24.5.
Kirkkonäytelmän ohjauksesta vastaavat Tiina Paavola sekä Maija-Leena Tuomi, joka on myös käsikirjoittanut kirkon historiaa avaavan draamallisen tekstin. Kellojen kaiku on sekoitus faktaa ja käsikirjoittaja-ohjaajan luovaa vapautta.
– Näyttelijöinä ovat Markku Ahlstrand, Kauko Pajukoski, Tauno Hovirinta, Tiinakaisa Honkasalo ja Minna Kirkkomäki. Tiina Paavola on kertojana, sanoo Tuomi, jolla on myös pieni rooli näytelmässä.
– Musiikki, ääniefektit ja valot ovat tärkeä osa näytelmäämme, eli tekniikan väkikin on ratkaisevassa roolissa. Vesa Ranki vastaa musiikista Markku Ahlstrandin kanssa, jatkaa Tuomi.
Merimaskun kirkko 300 vuotta -logon suunnitellut Tuomi on tullut tutuksi Merimaskun Teatterista. Paavola toimii lapsi- ja perhetyöntekijänä seurakunnan oman nukketeatteri ILOn ohjaajana.
– Kirkko on kyllä spesiaalipaikka näytelmän esittämiselle. Täällä on kaikenlaisia haasteita, kuten kristallikruunuja, mutta toisaalta todella hyvä akustiikka, kiittelevät Paavola ja Tuomi.
Lapsille suunnattuja ILOn nukketeatteriesityksiä lukuunottamatta draamallista ohjelmaa Merimaskun kirkossa on esitetty viimeksi 15.8.1976.
– Kerran viidessäkymmenessä vuodessa kirkossamme saadaan draamaa aikaiseksi. Se oli 250-vuotisjuhlien aikaan, kun täällä on viimeksi esitetty kuvaelmaa, Merimaskun kirkkoherra Markku Ahlstrand kommentoi.
– Kirkossamme on lisäksi äännitetty 19 raitaa Luovuuden juhlaa -nimiselle levylle. Samanniminen on myös Merimaskun kirkon 300-vuotisjuhlien avajaisiltapäivänä järjestettävä äänitteen julkaisukonsertti, jossa kuullaan yli 30 esiintyjää. He ovat pääosin yhdessä muusikko Vesa Rankin kanssa Ukraina-tukikonserteissa esiintyneitä merimaskulaisia, Ahlstrand kertoo.
Katariina Mäkinen-Önsoy
