Moderneja järjestelmiä hyödyntävä lämmitysmuoto on keksintönä vanha ja aikaa kestävä.
Turku Energia viettää tänä vuonna kaukolämmön 50-vuotisjuhlavuotta. Juhlavuosi näyttäytyy muun muassa kaivonkansissa, joita vaihdetaan yhteensä noin 200 kappaletta kaukolämpöverkkoon sitä mukaa kun tulee tarvetta.
Kuvataiteilija Mauri Kosonen ja Turun kaupunki järjestivät Turku Energian kanssa kaivonkansijulkistuksen Kaukon päivänä 3. maaliskuuta Yliopistonkadun ja Kristiinankadun risteyksessä. Nimikkopäivästä on muodostunut perinteinen tempaus, jolloin kaukolämpöä juhlistetaan monin tavoin.
Kososen suunnittelemat Turun verenkierto -teoksen mukaiset kaivonkannet kuvastavat elintärkeää järjestelmää, joka kiertää maan alla putkiverkostossa. Taideteoksen keskiössä on kaukolämpöverkosto sekä kaupunginarkkitehti Johan Eskil Hinderssonin suunnittelema kaasukello, jossa sijaitsee tänä päivänä kaukolämpöakku eli lämminvesisäiliö.
Kaasukello valmistui kaasun varastoksi vuonna 1912. Kaasulaitoksen toiminta loppui vuonna 1973. Noin 30 vuoden jälkeen kaasukello palasi alkuperäiseen tehtäväänsä, eli energian varastopaikaksi, kun Turku Energia osti sen vuonna 2002 Turun kaupungilta.
Turussa kaukolämmön toimitus alkoi vuonna 1976.
Siitä on sittemmin kasvanut keskeinen osa alueen energiajärjestelmää. Kaarinassa, Naantalissa, Raisiossa ja Turussa asuu noin 200.000 asukasta kaukolämmöllä lämmitetyistä kiinteistöissä. Turku Energia toimittaa jäähdytystä noin 150 kiinteistöön Turun alueella. Kaukolämpöverkoston pituus on yli 640 kilometriä ja jäähdytysverkoston 36 kilometriä.
Vuonna 2025 kaukolämpöä myytiin 1,7 terawattituntia ja jäähdytystä 44 gigawattituntia. Vuosittain myydyn kaukolämmön määrään vaikuttaa muun muassa lämpötilavaihtelut. Viime vuonna Turku Energian myymästä kaukolämmöstä 95,2 prosenttia tuotettiin biomassalla, lämpöpumpuilla ja lämmön talteenotolla sekä sähkökattiloilla. Ei-polttavilla tuotantomuodoilla tuotettiin 41,9 prosenttia Turku Energian myymästä kaukolämmöstä vuonna 2025.
– Kaukolämmöllämme on valtakunnan tasollakin hyvä maine ilmastotavoitteiden täyttämisen ansiosta. Tällainen kehitys tukee Turun tavoitetta hiilineutraaliuteen isoista kaupungeista ensimmäisenä jo 800-vuotisjuhlavuotenaan 2029, Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen kommentoi.
Kaukolämmön perustuotannosta vastaa Turun Seudun Energiantuotanto (TSE) Oy.
Turku Energian osakkuusyhtiö TSE:n 450 megawatin tuotantokapasiteetti kattaa noin 90 prosenttia kaukolämmön seudullisesta tarpeesta.
– Paikallisen yhteistyön näkökulmasta tärkeä tekijä on TSE, jossa olemme osaomistajia. Sieltä tulee niin sanottu perustuotanto, joka tulee Naantalin voimalaitoksen uusimmasta kattilasta, monipolttoaineyksikkö NA4:stä. Siellä on perustuotantoa tekevää lämpöpumpputekniikkaa. Oma tuotantomme toimii rinnalla huoltovarmuusmielessä silloin kun on oikein kovia pakkasjaksoja, Turku Energian Lämpö-yksikön johtaja Juho Perkonoja sanoo.
Vaikeasti arvioitavia säätilanvaihteluita ajatellen tärkeässä asemassa ovat varastointiin liittyvät ratkaisut. Tuotannon optimoinnissa on käytössä uusimmat tekoälymallit, jotka arvioivat sähkön hintoja ja sään vaihtelua.
– Kaukolämpöakuista puhuttaessa kaasukellossa ja Naantalin voimalaitoksella on sellaiset sijainnit, että ne ovat helposti hyödynnettävissä. Niihin siirretään energiaa tuotantolaitoksista ja toisaalta ne sijaitsevat lähellä asiakkaita. Muutaman vuoden päästä meillä on varmasti lisäkapasiteettia, joka on tällä hetkellä suunnitelmissa varastoinnin osalta, kertoo Perkonoja.
– Joustossa on mahdollisuuksia pidemmän päälle. Samoin potentiaalia on hinnoittelumalleissa, joiden myötä saadaan enemmän joustoa. Se voisi olla tulevaisuuden työkalu, Perkonoja lisää.
Turun Seudun Energiantuotanto Oy tuottaa energiaa kolmella laitoksellaan, Naantalin voimalaitoksella, Kakolan lämpöpumppulaitoksella sekä Orikedon biolämpölaitoksella.
Katariina Mäkinen-Önsoy
