Kuningatar Kaarina Maununtyttären arkun tieteellinen tutkimus käynnistyy Turussa.
Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1867 avattava Kaarina Maununtyttären (1550–1612) hauta-arkku tuottaa uutta tietoa kuningattaren elämästä nykyaikaisen tieteen keinoin.
Tutkimusten avaustilaisuutta vietettiin 10. helmikuuta Turun tuomiokirkossa Kaarinan sarkofagin äärellä Kankaisten kappelissa median läsnäollessa – vainajaa ja tämän hautarauhaa kunnioittaen. Jäännöksiä ei saa kuvata. Sekä hautarauhan että tutkijoiden työrauhan varmistamiseksi paikalla vierailu rajattiin muutenkin vain tähän yhteen ainutlaatuiseen tilanteeseen.
Tutkimus on osa museokeskus Vapriikin vuonna 2028 avautuvaa näyttelyä, joka ajoittuu ajankohtaan, jolloin Kaarinan kruunajaisista tulee kuluneeksi 460 vuotta. Tutkimus toteutetaan museokeskus Vapriikin ja Turun yliopiston yhteistyönä, ja sitä johtaa dosentti Ulla Nordfors.
Kaarina Maununtytär on kiinnostanut ihmisiä jo vuosisatojen ajan.
Lähteiden puuttuessa historian aukkoja on pyritty paikkaamaan tarinoilla. Modernit bioarkeologiset menetelmät tarjoavat ensimmäistä kertaa mahdollisuuden tarkastella Kaarinan terveydentilaa ja lapsuusajan ravitsemusta sekä tuottaa luotettavaa tietoa esimerkiksi hänen ulkonäöstään ja taustastaan.
– Tavoitteemme on täydentää historiallista kuvaa Kaarina Maununtyttärestä, tutkija Ulla Nordfors sanoo tiedotteessa.
– Vainajan jäännöksiä käsitellään äärimmäisen kunnioittavasti ja niihin kajotaan vain siltä osin kuin tutkimus välttämättä edellyttää. Tutkimusta voikin verrata lääkärintarkastukseen, Nordfors jatkaa.
Ainoa Suomen puolelle haudattu Ruotsin kuninkaallinen nauttii Turussa tietynlaista kulttimainetta.
Haudalle tuodaan edelleen kukkia, ja hautapaikka on kysytyin Turun tuomiokirkon nähtävyyksistä.
– Kaarina Maununtytär on meille tuomiokirkkolaisille erityisen tärkeä, sanoo Turun tuomiorovasti Aulikki Mäkinen.
– Hän on muistutus meille kaikille siitä, kuinka yllätyksellistä ja arvaamatonta ihmisen elämä voi olla. Elämää ei voi hallita, vaikka sitä niin kovin haluaisimmekin, joskus aikakauden pyörteet vain imevät ihmisen mukaansa. Kaarina pystyi kuitenkin kaikesta huolimatta rakentamaan omannäköisensä elämän. Olemme aivan etuoikeutettuja, että hän lepää juuri meillä, Suomessa, Tuomiokirkon huomassa.
Kankaisten kappeli valmistui 1657 Maskun Kankaisten kartanoa hallinneiden Horn– ja Kurck -sukujen hautapaikaksi. Myöhemmin kirkon omistukseen siirtyneen kappelin holviin haudattiin myös muoden sukujen vainajia. Marmorisessa sarkofagissa lepää Ruotsin kuningatar Kaarina Maununtytär, jonka maalliset jäännökset siirrettiin nykyiselle paikalle Tottin kappelista vuonna 1867.
Harvinaisen mahdollisuuden tutkimuksen toteuttamiseen tarjoaa 9.2. alkanut Turun tuomiokirkon peruskorjaus. Peruskorjauksen pitäisi valmistua adventtina 3.12.2028, eli Turun 800-vuotisjuhlien aattona. Tuomiokirkko on siis kiinni 9.2.2026–2.12.2028.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Tiesitkö?
• Kaarina Maununtyttären sarkofagi sijaitsee Kankaisten kappelissa, Turun tuomiokirkossa.
