Naantali on maakunnan kärjessä yrittäjyysilmapiirin sekä kunnan ja yrittäjien yhteistyössä.
Maanantaina 12. tammikuuta julkaistun Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen 2026 tulokset kertovat, että maakunnan yrittäjät lähtevät alkaneeseen vuoteen viimevuotista toiveikkaammissa tunnelmissa.
Vaikka kaikki yrittäjien talouden kasvuodotuksia kuvaavat mittarit ovat myös viime vuosia parempia, talouden kasvu ja yleinen epävarmuus askarruttavat edelleen yrittäjiä.
Maakuntaennusteen tulokset osoittavat, että varsinaissuomalaisten yrittäjien liikevaihdon ja kannattavuuden kasvuodotukset ovat nousussa jo kolmatta vuotta peräkkäin. Myös henkilöstön määrän kasvuodotukset ovat kääntyneet hienoiseen nousuun kolmen vuoden laskun jälkeen. Investointiaikeissa on niin ikään noustu merkittävästi viime vuosien pohjalukemista, vaikka investointiaikeiden kasvuodotukset ovat edelleen negatiiviset.
Liikevaihto-odotusten saldoluku on tänä vuonna 13 (muutos +5 yksikköä viime vuodesta), kannattavuusodotusten saldoluku 8 (muutos +9 yksikköä viime vuodesta), henkilöstön määrän odotusten saldoluku on 4 (muutos +1 yksikköä viime vuodesta) ja investointiaikeiden saldoluku on -5 (muutos +8 yksikköä viime vuodesta).
Positiivinen saldoluku tarkoittaa optimistista ja negatiivinen saldoluku pessimististä talousnäkymää.
– On erittäin hyvä uutinen, että alueemme yrittäjien odotukset ovat Maakuntaennusteen mukaan toiveikkaampia kuin vuosiin. On hyvä nostaa esiin erityisesti palvelualojen selkeästi viime vuotta suotuisammat talouskehitysodotukset: saldoluku on noussut 15 yksikköä 22:een. Lähes puolet Maakuntaennusteen vastaajista on palvelualan yrittäjiä, ja he muodostavat merkittävän osan maakunnan elinkeinorakenteesta. Positiivinen vire näkyy myös muilla toimialoilla. Investointiaikeet ovat madelleet viime vuosina pohjalukemissa, ja niissäkin näkyy nyt tapahtuneen käänne, sanoo Varsinais-Suomen Yrittäjien vt. toimitusjohtaja Jutta Wirén tiedotteessa.
Seutukuntakohtainen vertailu osoittaa, että liikevaihdon kasvuodotukset ovat korkeimmat Loimaan ja Turun seuduilla. Kannattavuuden kasvuodotukset ovat puolestaan korkeimmat Loimaan seudulla ja Vakka-Suomessa. Henkilöstömäärän kasvuodotukset ovat selvästi muita seutukuntia paremmat Vakka-Suomessa, kun taas investointiaikeissa toiveikkain seutukunta on Turunmaa. Tietotekniikka-ala lähtee muita toimialoja toiveikkaampana uuteen vuoteen, mutta myös teollisuudessa ja palvelualoilla kasvuodotukset ovat viimevuotista suuremmat.
– Varsinaissuomalaisten yrittäjien esiin nostamat epävarmuustekijät liittyvät ennen kaikkea yleisiin talousnäkymiin ja niiden epävarmuuteen. OP Pohjolan ekonomistien viimeisimmät arviot, joiden mukaan Suomen taloudella on hyvät edellytykset elpyä lähivuosina jopa ennustettua kasvua nopeammin, vahvistavat yhdessä Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen kohonneiden talousodotusten kanssa toivoa siitä, että talous lähtee nopeampaan kasvuun myös Varsinais-Suomessa, toteaa OP Varsinais-Suomen toimitusjohtaja Petteri Rinne.
Noin puolet varsinaissuomalaisista yrittäjistä valitsee pankkikumppanikseen Osuuspankin.
Maakuntaennusteen vastausten perusteella pankin asema varsinaissuomalaisena yrittäjäpankkina onkin säilynyt vakaana. Tärkeimpiä valintaperusteita pankkikumppanin valinnassa ovat pankin luotettavuus, pankin verkko- ja mobiilipalvelujen laatu sekä nimetty asiakasvastaava.
Yrittäjien esittämien arvioiden perusteella voidaan ennakoida, että myös tänä vuonna Yrittäjien jäsenyrityksissä syntyy Varsinais-Suomeen tuhansia uusia työpaikkoja. Erityisen suotuisia henkilöstön määrän kasvuodotukset ovat yrityksissä isomman kokoluokan yrityksissä eli yrityksissä, joiden liikevaihto on yli viisi (5) miljoonaa euroa.
Maakunnan yrittäjyysilmapiiri sekä arviot kunnan ja yrittäjien välisestä yhteistyöstä ovat säilyneet viime vuoden tasolla. Parhaaksi seutukunnaksi yrittäjyysilmapiiriltään on arvioitu Vakka-Suomi, jossa myös kunnan ja yritysten välistä yhteistyötä pidetään parhaana.
Yrittäjät arvioivat Naantalin kaupungin yrittäjyysilmapiirin sekä kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyön maakunnan parhaaksi. Vertailussa oli mukana 12 kuntaa. Elinvoimaan ja yrittämisen edellytyksiin panostaminen on keskeistä Naantalin kaupungille myös tulevalla strategiakaudella.
Vuoden 2026 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen e-julkaisuun voi tutustua täällä.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Tiesitkö?
• Varsinais-Suomen Maakuntaennusteessa 2026 yrittäjät arvioivat parhaaksi kunnaksi sekä yrittäjyysilmapiiriltään että kunnan ja yritysten välisessä yhteistyössä tänä vuonna Naantalin.
• Jopa 91 prosenttia vastaajista arvioi Naantalin yrittäjyysilmapiirin erinomaiseksi tai hyväksi. Kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyön osalta erinomaisen tai hyvän arvosanan antoi 80 prosenttia vastaajista. Huomionarvoista on, että yksikään vastaaja ei arvioinut Naantalin yrittäjyysilmapiirin tai kunnan ja yrittäjien yhteistyön olevan huonoa.
• Naantalin tulos parani viime vuodesta, jolloin kaupunki oli toisella sijalla niin yrittäjyysilmapiirin kuin yhteistyön vertailussa. Maakunnasta vuoden 2026 vertailussa oli mukana 12 eniten vastauksia kerännyttä kaupunkia tai kuntaa, jotka ovat Naantali, Lieto, Laitila, Paimio, Kaarina, Masku, Loimaa, Raisio, Parainen, Uusikaupunki, Salo ja Turku.
• Maakuntaennusteen tulokset osoittavat, että varsinaissuomalaisten yrittäjien liikevaihdon ja kannattavuuden kasvuodotukset ovat nousussa jo kolmatta vuotta peräkkäin. Naantalissa ja Raisiossa liikevaihdon kasvuodotukset olivat nousseet eniten, kun vertaillaan viiden Turun seudun kunnan välillä (Naantali, Turku, Kaarina, Lieto, Raisio). Turun seudun kunnista vain Naantalissa myös henkilöstömäärän kasvuodotukset olivat nousseet viime vuodesta.
• Varsinais-Suomen Maakuntaennuste laadittiin tänä vuonna 33. kerran. Vuoden 2026 Maakuntaennusteen pohjana oleva kysely tehtiin 24.11.–8.12.2025 Internet-kyselynä suomen ja ruotsin kielillä. Kysely lähetettiin Varsinais-Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten 6 697 jäsenelle. Heistä 10,2 prosenttia eli 682 yrittäjää vastasi kyselyyn. Yrittäjien aktiivinen osallistuminen tutkimukseen tekee Varsinais-Suomen Maakuntaennusteesta maamme pitkäaikaisimman, kattavimman ja luotettavimman alueellisen suhdannebarometrin.
