Ammatillisten opintojen painotus on yhä enemmän tulevaisuuden aloissa. Koulutustarjontaa kehitetään jatkuvasti työelämälähtöisempään ja vastuullisesti kestävämpään suuntaan.
Ammattiopisto Liviassa voi suorittaa tutkinnonosia sekä kokonaisia ammatillisia perustutkintoja monipuolisesti. Koko tutkinnon suorittavat, yhteishaun kautta opiskelijaksi valitut aloittavat opintonsa elokuussa. Nuoret ovat tärkeä osa koulutuksen tulevaisuutta – aina tarvitaan uusia tekijöitä kehittämään alaa.
Kaarinan Piikkiössä sijaitsevassa Tuorlan toimipisteessä uusia koulutuksia edustavat muun muassa maatalousteknologia, lammastalous ja viininviljely.
– Tarjolla on siis ajankohtaista koulutusta, jolla vastataan työelämän muuttuviin tarpeisiin. Työvoimapulaa on sekä puutarha- että maatalousalalla. Oppilaitoksena meillä on tehtävämme välittää tietoa, jota opiskelijamme taas jakavat eteenpäin työelämässä, puutarha-alan tiiminvetäjä Jaana Jaakola-Joento sanoo.
Uutuuksia on valittavissa siitäkin huolimatta, että rahoitusleikkausten myötä koulutustarjontaa on jouduttu karsimaan.
Aikuisopiskelijoita ohjataan tuen vähenemisen myötä enemmän itsenäiseen monimuotokoulutukseen.
Syyskuussa aukeaa haku uuteen osatutkintoon, jonka aiheena on luonnon monimuotoisuutta tukeva viheralueiden kunnossapito. Viheralan tarpeisiin räätälöity kurssi on ainutlaatuinen Suomessa.
– Kurssilla käsitellään esimerkiksi biodiversiteettiä ja lajikatoa sekä sitä, miten voimme edistää luonnonkasvien ja lahopuun riittävyyttä sekä lajirikkaiden uusniittyjen perustamista urbaanissa ympäristössä, vihertiimin päätoiminen tuntiopettaja Katriina Rautala esittelee.
Pohjoisen viininviljelyn lyhytkurssi on osa puutarha-alan koulutusta.
Se kuuluu paikkansa koulutustarjonnassa vakiinnuttaneisiin uutuuksiin, joka on herättänyt kiinnostusta. Tänäkin vuonna viininviljelyn kurssilla on ollut osallistujia ympäri Suomen.
Ilmastonmuutos mahdollistaa sen, että uusia hybridilajikkeita voidaan ottaa viljelyyn.
– Tänne on perustettu uusi viinitarha, jossa kasvaa kolme eri lajiketta. Somerset Seedless on Suomen suosituimpia lajikkeita, koska se kestää pakkasta ja tuottaa hyvin satoa. Kaikki täällä olevat lajikkeet ovat Suomen Viininkasvattajat ry:n jäsenten testaamia, ja yhdistyksen entinen puheenjohtaja Esa Tervo on ollut kurssillamme kouluttajana, tuotantotiimin päätoiminen tuntiopettaja Liina Leivonmaa Ammattiopisto Liviasta kertoo.
– Kotimaisille syötäville rypäleille on kysyntää, koska tämä on puhdas, ilman torjunta-aineita viljelty tuote, kommentoi Jaana Jaakola-Joento.
Maatalousalan perustutkintoon kuuluu käynnistysvaiheessa oleva maatalousteknologian osaamisala.
– Viime syksynä aloittaneet opiskelijat pääsivät ensimmäistä kertaa valitsemaan maatalousteknologian osaamisalan. Se on sellainen suunta, missä on koko ajan työvoimapula. Tarvitaan esimerkiksi itsenäisiä yrittäjiä, jotka kiertävät asentamassa ja huoltamassa koneita maatiloilla, sekä osaavaa työvoimaa maatalouskoneiden korjaamoihin, maatalousalan tiiminvetäjä Merja Koistinen sanoo.
– Meillä on Wihuri Oy:n Teknisen kaupan kanssa kumppanuussopimus, joka tarjoaa molemminpuolisen hyödyn. He tarjoavat maatalousteknologian opiskelijoillemme työssäoppimispaikkoja ja toivottavasti sitä myötä työpaikkoja, ja me saamme heiltä vastavuoroisesti luentoja ja koulutusta, lisää Koistinen.
Lampaiden kasvatus Ammattiopisto Livian opetusmaatilalla alkoi viime vuonna.
Lampaiden hoitoa on voinut opiskella Liviassa aiemminkin, mutta oman lampolan myötä pystytään toteuttamaan opinnoissa tärkeitä käytännön harjoituksia.
– Sikala muutettiin opiskelijatyönä lampolaksi, jossa on 60 suomenlammasta. Lampolaa voidaan soveltaa moneen tutkinnonosaan, paitsi niihin mihin liittyy tuotantoeläinten hoitamista, opiskelijat voivat myös suorittaa siellä myös osia työelämässä oppimisjaksostaan, Merja Koistinen kertoo.
– Koska kyseessä on vanha rakennus, jonka käyttötarkoitusta on muutettu, niin siinä riittää edelleen tekemistä. Se liittyy siis myös maatalousrakentamisen tutkinnonosiin. Kaikki mitä voidaan siellä tehdä, toteutetaan opiskelijatyönä. Mietinnässä on vielä, että tuleeko jatkojalostusta lammastuotteille, esimerkiksi villalle tai lihalle, eli mahdollisuuksia on, jatkaa Koistinen.
Suomenlammas koettiin alkuperäisyytensä ja kestävyytensä vuoksi oivalliseksi valinnaksi niin opetuksen kuin alkuperäisrodun geeniperimän säilyttämisen kannalta.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Tiesitkö?
• Maatalouden vesistöpuisto -hankkeessa rakennetun vesistöpolun avajaisia vietettiin kesäkuussa. Polku esittelee ratkaisuja vesistöystävällisestä viljelystä ja toimia maatalouden vesistökuormituksen parantamiseksi. Polun varrella pääsee tutustumaan muun muassa maaperäasioihin, kosteikkoihin, peltometsäviljelyyn, kestävään viininviljelyyn ja pähkinäntuotantoon.
• Hankkeen päätoteuttaja on Ammattiopisto Livia ja osatoteuttajina ovat Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Kaarinan kaupunki ja Valonia.
• Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt EU:n maaseuturahoitusta Ammattiopisto Livian opetusmaatilan suojavyöhykekokeilulle. Suojavyöhyke tulee osaksi maatalouden vesistöpolkua, jonka varrella esitellään erilaisia maatalouden vesiensuojelumenetelmiä.
• Kokeilussa selvitetään, miten integroitu suojavyöhyke toimii savimaalla maatalouden vesiensuojelurakenteena. Tällä suojavyöhykeratkaisulla saadaan vähennettyä kiintoainekseen sitoutuneen fosforin lisäksi myös liukoisten ravinteiden kuormitusta.
• Menetelmää voidaan hyödyntää muun muassa yhteisten ojitusinvestointien yhteydessä ja sen avulla voidaan parantaa nykyisten suojavyöhykkeiden vesiensuojeluvaikutuksia.
