Turkulainen Katariina Räikkönen sai Educa-messuilla Suomen erityiskasvatuksen liiton palkinnon vaikuttamistyöstä, jonka myötä hän lisää tietoa ja ymmärrystä arjesta neurokirjolla.
PALKINTO.
Suomen erityiskasvatuksen liitto ry palkitsi turkulaisen Katariina Räikkösen Vuoden erityinen teko 2024 -palkinnolla. Palkinto jaettiin Educa-messuilla tammikuussa.
Turun ammattikorkeakoulussa media-alaa opiskeleva Katariina Räikkönen on 23-vuotias digitaalisen sisällön sisällöntuottaja, joka julkaisee TikTokissa, YouTubessa ja Instagramissa tietopaketteja arjesta Touretten, autismin ja ADHD:n kanssa.
– 16-vuotiaana sain diagnoosin ADHD:sta, 17-vuotiaana Tourettesta ja 22-vuotiaana autismista. Diagnoosit olivat tärkeitä, koska niiden myötä löysin yhteisöni, Räikkönen sanoi Educa-messuilla järjestetyssä palkinnonjakotilaisuudessa pitämässään puheessa.
– Nykyään vedän 10–15-vuotiaille neurokirjolaisille vertaistukiryhmää. Teen somevaikuttamista, koska koen, että avoimuus ja totuuden tuomat ongelmat ovat parempi vaihtoehto kuin yksityisyys ja ennakkoluulojen tuomat ongelmat, jatkoi Räikkönen.
Puheessaan Katariina Räikkönen muistutti opettajien tärkeästä roolista tukea jokaisen lapsen – myös autistilapsen – oikeutta kasvaa omaksi itsekseen.
– Sanomani sosiaalisessa mediassa on sama kuin jokaisen erilaisen lapsen sanoma kaikissa päiväkodeissa, eskareissa, kouluissa ja opistoissa: ”Näe mut, näe mitä mä todella olen. Katso mua ja huomaa, että minussa on hyvää. Huomaa, että minäkin olen vain ihminen.”
– Meillä on erilaisia tapoja aistia ja kokea tämä maailma, ja jokainen tapa olla ja ajatella on yhtä arvokas. Älkää siis yrittäkö korjata meitä, vaan yrittäkää korjata kouluja sellaisiksi, että jokainen saa kasvaa ja oppia omana itsenään, lisäsi Räikkönen.
Katariina Räikkönen osaa tuoda esille neuromoninaisen ihmisen arjen herättelevällä ja informatiivisella tavalla.
Hän puhuu Touretten moninaisuudesta, tourettekirjosta sekä oman tourettensa tic-oireista. Osalla Tourette diagnosoidaan vasta aikuisena, koska tic-oireet on tulkittu esimerkiksi OCD:ksi.
Palkinnon vastaanotettuaan Räikkönen havainnollisti kuulijoille, kuinka pienillä ratkaisuilla, esimerkiksi aistikuormaa laskevilla rauhoittumistiloilla ja mahdollisuudella liikkua luokassa, voidaan tukea neuromoninaisten oppilaiden koulunkäyntiä.
Isompi muutos on siirtyminen täysin inklusiiviseen toimintakulttuuriin, jossa ”jokainen saa kasvaa ja oppia omana itsenään”. Inklusiivisuus on monimuotoisuuden huomioimista laajemmassa mittakaavassa.
Raisiossa asunut Katariina Räikkönen osallistui Turun Puolalanmäen lukion opiskelijana vuonna 2017 Planin kansainväliseen Girls Takeover -tempaukseen. Poliittisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten päättäjien roolin otti tuolloin kaiken kaikkiaan 600 tyttöä 60 eri maasta. Räikkönen vietti silloin päivän pääministeri Juha Sipilän työparina eduskunnassa.
Muun muassa lastenoikeusjärjestö Plan International Suomen lastenhallituksessa aiemmin vaikuttanut Räikkönen toimii Planin tukijäsenenä. Aktiivisena tekijänä hän toimi myös Planin historian ensimmäisen tyttöpalkinnon voittajan valinneessa tuomaristossa.
Räikkönen toimii Turun seudun autismi- ja ADHD-yhdistys Aisti ry:n hallituksen jäsenenä ja on mukana Aistin uudessa Nuoret Aktivistit -ryhmässä.
Suomen Erityiskasvatuksen liitto ry palkitsee vuosittain henkilön, joka on toiminnallaan tuonut positiivisesti esille erilaisuutta.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Tiesitkö?
• Turun seudun autismi- ja ADHD -yhdistykseen (Aisti ry) on perustettu Nuoret Aktivistit -ryhmä.
• Nuoret Aktivistit ovat olleet mukana julkaisemassa vaatimusta neurovähemmistön yhdenvertaisen koulupolun toteutumiseksi. Vaatimukseen kuuluvat esimerkiksi aistiystävälliset tilat, ajantasaiset oppikirjat sekä koulutus opettajille ja oppilaille neurokirjosta.
• Neuroepätyypillisillä voi olla herkkyyttä useassa aistissa (kuten kuulo-, näkö-, haju- ja/tai kosketusaisteissa). Ympäristön aistiärsykkeet samoin kuin maskaaminenkin, eli pyrkimys piilottaa erityispiirteitään, voivat tuoda mukanaan uupumusta.
• Aisti ry:n Nuorten Aktivistien ryhmä on tuonut esiin, että kaikkiin opettajakoulutuksiin tarvitaan lisää tietoa neurovähemmistöstä kattavasti ja tieto pakolliseksi osaksi koulutusta.
• Yhdenvertaisuuden varmistamiseksi neurovähemmistölle pyydetään lupaa ja mahdollisuutta tasoittaa kuormitusta (mm. aistiapuvälineillä, tauoilla, stimmailulla ja sisävälitunnilla).
– Turun seudun autismi- ja ADHD-yhdistys Aisti ry on ollut mukana konsultoimassa Turun Kaupunginteatteria Viiru muuttaa -esityksen aistiystävällisemmistä näytöksistä, 17.3. ja 1.4., joissa on mukautettu esim. valoja, ääniä, teatteriefektejä ja kulkemista.
