Maskutalo 100 vuotta -pääjuhla valloitti 5.1. laululla, tanssilla, teatterilla ja puheilla pitkän linjan maskulaisten keskuudessa seurojentalona tunnetun rakennuksen.
MASKU.
Maskutalon satavuotista taivalta vietettiin loppiaisaattona juhlallisissa merkeissä. Sunnuntaina 5. tammikuuta pidetyt 100-vuotisjuhlat keräsivät väkeä runsain mitoin kunnioitettavan historian omaavaan rakennukseen.
Pääjuhlatilaisuus päättyi arvokkaasti Maamme-lauluun, jota johtivat Eija Pelkonen, laulu ja Maija Leino, piano. Pelkosen laulusta ja Leinon soitosta saatiin muutenkin nauttia läpi juhlallisuuksien.
Juhlapuhe kuultiin Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkorannalta.
– Seurantalot ovat aikoinaan olleet keskeisiä suomalaisuuden kulmakiviä. Voisi jopa sanoa, että itsenäinen Suomi syntyi pitkälti niiden ja erilaisten yhdistysten suojissa. Isojen talojen ylläpito ei ole koskaan ollut helppoa, kuten Maskussakin on havaittu, sanoi Linkoranta puheessaan.
Seurojentalona aiemmin tunnettu Maskutalo on tässä ajassa elävä ja tulevaan kurkottava. Linkoranta muistutti, että käyttö on vanhan talon paras suojelukeino.
– Kysymys on kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyttämisestä, perinteen välittämisestä sekä maaseudun elävänä pitämisestä. Valtakunnallisesti tähän havahduttiin 1970-luvun lopulla, jolloin alkoivat seurantalojen korjausavustukset. EU:n myötä tulivat tarjolle maaseudun kehittämisrahaston tuet, Linkoranta jatkoi.
Maskun entinen vapaa-aikatoimen päällikkö Jyrki Kangas kävi puheenvuorossaan läpi menneitä merkkihetkiä.
– Hajanaisen osakeyhtiön omistamaa taloa ei voitu korjata kunnan varoin, joten 20 maskulaista yhdistystä perusti 1.2.1982 uuden osakeyhtiön, Maskutalo Oy:n, yhdessä kunnan kanssa. Maskutalo koki peruskorjauksen vuonna 1983, jonka jälkeenkin rakennukseen on tehty muutoksia, Kangas totesi.
Masku-Seura esitti Elna Korven-Korpisen Hälyytyksen sattuessa (1924) -näytelmästä katkelman.
– Vinkin Maskun Seurojentalon vihkiäisjuhlassa 4.1.1925 esitetystä näytelmästä saimme Maskutalo 100 vuotta -luentosarjan viime marraskuussa avanneelta akateemikko Kaisa Häkkiseltä. Siitä alkoi katkelman valmistelu satavuotisjuhliin, joihin oli tekstin saamisesta aikaa enää noin kolme viikkoa, Viivi Viranko Masku-Seurasta kertoi.
– Kiitos mikrofilmien kuvaamisesta Oula Rytköselle sekä kahdeksalle näyttelijällemme ja avustajille kuten Vilma Meriölle, Viranko kiitteli.
Sata vuotta sitten kirjoitettu, kesään 1917 tapahtumiltaan sijoittuva, näytelmä meni Maskun Seurojentalon vihkiäisjuhlasta tehdyn lehtijutun mukaan ”melko hyvin”. Maskuseuralaiset saavat valmistamastaan näytelmäkatkelmasta paremman arvion – se meni nimittäin erittäin hyvin, ottaen huomioon vielä lyhyen harjoitusaikataulun. Aplodeista päätellen juhlayleisö oli kollektiivisesti samaa mieltä.
Suojeluskunta-aiheinen esitys herätti ajatuksia: polarisaatiolle ja me vastaan ne -vastakkainasettelulle ei tule antaa tilaa nyky-yhteiskunnassa.
– Se laittaa pohtimaan, mitä voisimme tehdä nyt, ettei kahtiajako äidy repiväksi. Tarvitsemme empatiaa, ymmärrystä ja yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi Maskutalo 100 -tapahtumat tarjoavat mainion tavan osallistua kaikille avoimeen juhlintaan, Viivi Viranko totesi.
Maskun kunnanjohtaja Miira Raiskila toi tervehdyssanat Maskutalo 100 vuotta -pääjuhlaan, johon oli saapunut myös Turun Kansantanssin ystävien Vitku-ryhmä upeine kansantansseineen. Kahvitarjoilusta vastasi Maskun Maa- ja kotitalousnaiset.
Maskutalo 100 -juhlavuotta huomioidaan Maskun kunnassa erilaisin tilaisuuksin pitkin vuotta.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Tiesitkö?
• Vuoden ensimmäisessä yhdistysillassa keskiviikkona 22.1. kello 18 keskustellaan Maskutalon juhlavuodesta, kylätaloista ja kiinteistöavustuksen valmistelusta sekä alkavan vuoden tapahtumista ja niiden viestinnästä. Maskutalolla pidettävät yhdistysillat ovat avoimia kaikille paikallisille yhdistystoimijoille, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen.
