Suomen maaseutuverkosto järjesti kesällä 2024 kuntoporraskilpailun, jossa kisattiin maamme suosituimpien EU:n maaseuturahoitusta saaneiden kuntoportaiden tittelistä.
LIIKUNTA.
Maamme suosituimmat EU:n maaseuturahoitusta saaneet kuntoportaat laitettiin järjestykseen viime kesänä. Voiton nappasi Lempäälä ja hyväksi kakkoseksi sijoittui Parainen. Kolmas sija meni Seinäjoelle.
Suomen maaseutuverkoston järjestämässä kilpailussa jaettiin tsemppipalkinto Vimpelin kuntoportaille, joita noustiin eniten suhteessa kunnan väkilukuun.
Kisaan osallistui 17 kuntoportaat eri puolilta Suomea, ja yhteensä niissä kuljettiin kesäkuun alusta syyskuun loppuun jopa 430.000 kertaa.
Voitoin veivät Hakkarin kuntoportaat Lempäälässä. Voittajaportaissa treenattiin kilpailuaikana jopa 80.000 kertaa. Toiseksi eniten kuntoiltiin Koirabaanan portailla Paraisilla, jossa kävijälaskuriin tallentui 69.000 kulkua. Kolmas sija meni Seinäjoelle, missä portaita kuljettiin 68.000 kertaa.
Paraisilla ollaan hopeasijaan tyytyväisiä. Kuntoporrashankkeen toteuttaneen Länsi-Turunmaan Yrittäjien puheenjohtaja Julie Wallin on iloinen, että portaat ovat aktiivisessa käytössä.
– Hienoa, että niin moni ihminen osallistui kampanjaan. Se lämmittää sydäntä! Wallin sanoo.
EU:n maaseuturahoituksen avulla Leader-ryhmät ovat rahoittaneet noin 50 kuntoportaat ympäri Suomen.
Kuntoportaat ovat kaikkien vapaassa ja maksuttomassa käytössä, mikä mahdollistaa liikunnan harrastamisen jokaiselle! Maksuttomat lähiliikuntapaikat vähentävät myös matkustamista ja parantavat alueen asukkaiden yhteisöllisyyttä.
Suurin osa maaseuturahoitteisista portaista on rakennettu talkootyöllä – hyvässä yhteishengessä. Koirabaanan kuntoportaille maaseuturahoituksen myönsi Leader I samma båt – Samassa veneessä, jonka toiminnanjohtaja Minna Boström kertoo, että Paraisilla kuntoportaiden eteen tehtiin yli 2.000 tuntia talkoita.
– Keväällä 2023 Koirabaanan kuntoporrashanke palkittiin Varsinais-Suomen maaseutugaalassa EU:n maaseutuohjelmakauden 2014–2022 vaikuttavimmasta yhteistyöstä, kehuu Boström.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana EU:n maaseuturahoituksella on rakennettu tai kunnostettu Suomessa yli 2.500 liikuntapaikkaa.
Yhteensä EU:n maaseuturahoitusta on myönnetty liikunnan ja toimintakyvyn edistämiseen noin 130 miljoonaa euroa. Kuntoportaiden lisäksi hankkeissa on rakennettu esimerkiksi ulkoilureittejä, frisbeegolfratoja, skeittiparkkeja ja padel-kenttiä.
Maaseuturahoitusta myöntävät ELY-keskukset ja Leader-ryhmät. Lähiliikuntapaikkoja kehittävät hankkeet ovat suurimmaksi osaksi Leader-ryhmien rahoittamia.
Kuntoporraskilpailu on mukana Toimintakykyinen maa ja kansa -konseptissa.
Suomen Olympiakomitean luotsaamassa konseptissa on tavoitteena rakentaa koko kansan yhteinen ilmiö, jolla saadaan ihmisten liikkuminen ja toimintakyky Suomen vahvuudeksi. Tällä hetkellä suomalaisten liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle noin 4,7 miljardia euroa vuodessa.
Kuntoportaiden nousu on hyvä tapa vahvistaa omaa kuntoaan ja toimintakykyään. On laskettu, että 50 päivittäistä porrasaskelmaa voi laskea sydän- ja verisuonitautien ja jopa sydänkohtauksen riskiä 20 prosentilla. Samalla kuntoportaissa saa raitista ulkoilmaa ja pääsee ihailemaan upeita maaseudun maisemia.
Terveysvaikutuksissa mitattuna Paraisilla päästiin kilpailun kirkkaimmalle sijalle. Koirabaanan kuntoportaissa on 471 askelmaa. Jos jokainen on kulkenut portaat ylös asti, ehti askelmia kertyä kilpailun aikana yli 30 miljoonaa, eli selkeästi eniten koko Suomessa.
Kuntoporraskisa on osa EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen viestintää. EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen avulla rahoitetaan Suomen maaseutualueita ja maataloutta. Näin turvataan kansalaisille ruoka, viljelijöille kohtuullinen elintaso, edistetään ympäristö- ja ilmastoystävällisiä käytäntöjä ja tehdään maaseudusta hyvä paikka asua.
Turun Seutusanomat
