Arkeologiset tutkimukset Suomen vanhimmalla kirkonpaikalla Kaarinan Ravattulan Ristimäellä ovat viime vuonna keskittyneet kirkkomaalta löytyneiden ruumishautojen tutkimiseen.
KAARINA. Arkeologi Juha Ruohonen Turun yliopistosta esitteli perjantaina 1. huhtikuuta Ravattulan Ristimäen kaivausten saloja ja kohokohtia. Esitelmä pidettiin Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan järjestämässä esittelytilaisuudessa, jossa kerrottiin Varsinais-Suomessa vuonna 2015 käynnissä olleista arkeologisista kenttätöistä. Viime vuonna Ristimäellä tutkittiin erityisesti ruumishautoja.
– Ruumishautoja pidettiin aluksi epäkiinnostavina, mutta viime vuonna tutkimuspotentiaali on ymmärretty, tutkimuksia johtava arkeologi Juha Ruohonen kertoo. Kenttätöitä Ristimäellä on tehty Turun yliopiston, Suomen kulttuurirahaston sekä Suomen muinaistutkimuksen tuki ry:n rahoituksella.
Ristimäen ruumishautoja on tutkittu tähän mennessä kolmisenkymmentä. Kaiken kaikkiaan hautoja arvioidaan olevan 200–300. Kirkkorakennuksen suuntaisesti lounais-koillis-suunnassa sijoitettujen hautojen keskimääräinen syvyys on 75 senttiä, joskin alueen pohjoispuolella kallio tulee vastaan jo neljänkymmenen senttimetrin syvyydessä. Ristimäen pohjoispuolella oleva orgaaninen aines on kuitenkin säilynyt paremmin kuin muilla alueilla.
Hiukset ja hampaat erityisen kiinnostavia löytöjä
Vuoden 2015 kenttätutkimuksissa on tehty kiinnostavia löytöjä. Erityisesti Juha Ruohonen nostaa kiinnostavina löytöinä esiin haudat, joista on löydetty hiuksia.
– Tällaisia hautoja ei ole Suomessa montaa jäljellä, Ruohonen toteaa löydöistä.
Hiukset on lähetetty maaliskuun lopulla muinais-DNA-tutkimuksiin. DNA-tutkimuksen lisäksi hiuksista pystytään havainnoimaan sekä hiusten väriä että kampauksen mallia. Kampauksen mallia on havainnoitu myös tekemällä hiusnutturoista kenttäkonstruktioita. Löydetyt hiukset ovat olleet vaaleita tai punaisia. Aiemmin, vuonna 2014, haudoista on löytynyt myös hampaita. Hampaat tarjoavat arvokasta tietoa.
– Hampaista tutkittavat isotoopit ovat se tärkein, mutta hampaiden kunnosta saadaan tietoa myös vainajan terveydentilasta, Ruohonen kertoo.
Punaisia hiuksia sisältäneestä haudasta numero yksi on löytynyt myös 31 lasihelmeä, kolmea eriväristä tekstiiliä sekä sarvi. Sarvi säilyy aivan eri tavalla kuin esimerkiksi luut, joiden säilyminen on poikkeuksellista. Syytä sarven säilymiselle Juha Ruohonen ei osaa kertoa.
Erikoinen löytö oli myös haudassa numero kahdeksan: haudasta löytyi päistään suippenevia, noin kymmenen sentin mittaisia teroitettuja puukeppejä. Hautaan sääriluiden kohdalle asetetut puukappaleet ovat Ruohosen mukaan ihmeellisiä. Keppien alkuperäinen tehtävä haudassa ei ole selvillä, mutta aihe kirvoitti luennon jälkeen paljon keskustelua ja kysymyksiä. Samasta haudasta on löytynyt myös ensimmäinen kehäsolki, mikäli löytöä on tulkittu oikein.
Pääasiassa naisten hautoja
Hiuksia, helmiä ja muita esineitä sisältäneet haudat ovat olleet ilmeisesti pääasiallisesti naisten hautoja. Tutkituista haudoista neljä on ollut esineettömiä. Esineettömiä hautoja on arveltu miesten haudoiksi. Varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole:
– Yleistystä ei voi tehdä, kun tutkittuja hautoja on niin vähän, Ruohonen kertoo.
Hautojen koon perusteella voi kuitenkin laskea, että aikuisten hautoja kolmestakymmenestä tutkitusta on kaksikymmentä.
Eino Nurmisto
