Raisio Rising on päätön kauhukomedia zombeista, salaisuuksista ja kaupungiksi tulemisesta.
RAISIO.
Lukuisat vapaaehtoisten talkootyötunnit ovat jälleen mahdollistaneet Raision Teatterin tämänvuotisenkin laadukkaan ohjelmiston. Monipuolinen esitysten vuosi huipentuu kauhukomediaan, Raisio Rising, jossa näyttämölle tuodaan tyylilajeja rikkova, näyttävä kokonaisuus.
Laura Hurmeen ohjaama sekä yhdessä Tomi Ahon kanssa käsikirjoittama näytelmä tarjoaa katsojalle katsauksen Raision kaupungistumisen värikkääseen, ja toki luovan työn suomin valtuuksin väritettyynkin, dramatisoituun historiaan.
Alun perin Raision Teatteri oli valmistelemassa toista näytelmää syyskaudelle, mutta kun sen toteuttaminen ei ollut mahdollista sopimusehtoihin liittyvistä syistä, teatterissa huomattiin oman kotikaupungin tarjoilevan vähintäänkin yhtä mielenkiintoista käsikirjoitusmateriaalia.
– Kunnioitamme teoksella Raision kaupungin 50-vuotisjuhlavuotta. Toisaalta halusimme pitää kiinni alkuperäisestä suunnitelmasta tehdä zombiekauhukomediaa. Minulle se ei ole niin tuttu genre, mutta Tomille kyllä. Työryhmä oli alusta alkaen hienosti mukana hakemassa sekä faktatietoa Raision historiasta että improvisoimassa kohtauksia, Laura Hurme toteaa.
– Genrestä pidimme kiinni, koska tämäntyyppiseen teokseen hakeutunut työryhmä oli jo olemassa. Myös ensi-illan ajankohta lähellä Halloweenia sopi suunnitelmiimme. Kytkös kaupungin juhlavuoteen oli niin ikään selvä juttu, koska lähes koko tämän vuoden ohjelmistomme on liittynyt jollain tavalla Raisioon ja sen historiaan, Tomi Aho sanoo.
Raisiossa oli tapahtunut vuosien 1973 ja 1974 vaihteessa todella paljon kaikkea, mikä sai teatterin luovan työryhmän mielikuvituksen laukkaamaan.
Paikallisvoimin tuotetussa kauhukomediassa esille tuotuihin tapahtumiin kuuluvat muun muassa uuden Sokoksen avaus, Haunisten altaan rakentaminen ja Tanskan kuningatar Margareeta II:n vierailu miehensä, prinssi Henrikin kanssa Raisiossa. Tilaisuuksista selvisi mielenkiintoisia seikkoja.
– Kuningatar Margareeta II:n vierailusta oli Raision kirjastolla alkuvuodesta Altti Koiviston kokoama lehtileikenäyttely, josta selvisi arkeologiasta kiinnostuneen kuningattaren käyneen Mahittulan poltto- ja ruumiskalmistossa, Laura Hurme kertoo.
– Hahmot ja tapahtumat perustuvat todellisuuteen, mutta niitä on väritetty. Juoni on täysin seurattavissa ilman paikallistuntemusta, eli ei tarvitse perehtyä Raision historiaan ennen kuin tulee katsomaan esitystä, Tomi Aho huomauttaa.
Esitykseen on varattavissa tavallisten lippujen lisäksi V.I.P. (Varsin Ihailtava Päätös, Varo Irtoavia Päitä, Vastaanota Immersiivinen Pläjäys) -paikkoja. V.I.P.-lippujen ikäraja on K-18, muuten esityksen suositusikäraja on 12 vuotta.
Esityskausi: 2.11.–14.12.2024.
Katariina Mäkinen-Önsoy
30 vuotta äänekästä puuhastelua
Paikallisissa teattereissa äänisuunnittelijana toimineen Jouni Lehtosen 30 vuotta äänekästä puuhastelua teatterin parissa -juhlavuosi päättyy komeasti kauhukomedialla samassa kaupungissa, eli Raisiossa, jossa se alkoikin vuonna 1994.
– Raision Teatterin Nukkekoti-näytelmään kaivattiin musiikintekijää. Sille tielle sitten jäin. Enpä olisi silloin arvannut, että siitä kehkeytyisi kolme vuosikymmentä kestävä jatkumo, jonka aikana minulla on ilo ja kunnia työskennellä suurimmassa osassa Turun alueen harrastajateattereita, täysin ammattiteattereitakaan unohtamatta, Raision Teatteri ry:n hallituksessakin vaikuttaneena pitkäaikaisena aktiivina sekä äänisuunnittelun ammattilaisena tunnettu Lehtonen kertoo.
Nyt muutaman vuoden tauon jälkeen Lehtonen on palannut kotiteatteriinsa Raisioon vastaamaan musiikista ja kokonaisuudessaan äänimaailmasta.
– Juhlavuoteni 2024 aikana olen saanut tehdä musiikkia ja ääniä aikalailla laidasta laitaan: nukketeatteria, musiikkinäytelmää, draamaa, komediaa ja jännitystä. Tämä vuosi on ollut todella kiireinen, Peukaloisen retket keväällä ja Balladi pahaniemen neidosta kesällä olivat erityisen isoja projekteja täällä Raisiossa. Loppuvuoden teemaksi tuli kauhu, joka on kuultavissa sekä Raision Teatterin Raisio Rising -näytelmässä että Teatteri Akselin Baskervillen koira -sovituksessa. Teatteri Akselissakin olen ollut vakituisena musiikintekijänä, Lehtonen lisää.
Monesti musiikinteko mielletään automaattisesti osaksi äänisuunnittelua. Jouni Lehtonen kuitenkin muistuttaa, että sävellykset tulisi mainita erikseen.
– Kaikki äänisuunnittelijat eivät välttämättä osaa säveltää, siksi se on mielestäni oma mainitsemisen arvoinen pointtinsa. Teoksissa, joissa olen ollut mukana, äänisuunnitteluun on sisältynyt lähes aina koko paketti, Lehtonen toteaa.
– Tunnelman luonti on herkkä asia. Teatterimusiikkia tehdessä tulee hallita monta eri lajia, se on sama kuin elokuvassakin, täytyy osata tehdä tyylin mukaisesti. Paras lopputulos on usein sellainen, että katsoja ei edes huomaa taustalla soivaa musiikkia, vaan se sulautuu osaksi tunnelmaa. Välillä taas on hauska räväyttää jotain, josta todellakin musiikki huomataan, jatkaa Lehtonen.
30 vuoden aikana yhdeksi huippuhetkistä Jouni Lehtonen mainitsee Raision Teatterin ensimmäisen produktion nykyisessä paikassaan, vanhan kauppiksen rakennuksessa.
– Olin musiikkivastaavana sekä livenä soittamassa vuoden 2015 SIG-musikaalissa Vuosisadan Rakkaustarina. Toinen erityinen muisto on jäänyt kaksi vuotta sitten Salon Teatterissa esitetystä Kurjat – Les Misérables -puheteatteriversiosta, jossa vastasin myös livemusiikista, hän sanoo.
Katariina Mäkinen-Önsoy
