Kipsihaku on auki 31.8. asti. Hakemukseen voi jättää toiveen levitysajankohdasta.
LIETO.
Liedon Yliskulmalla pidetään 26. elokuuta pellonpiennarpäivä, jossa kuullaan maanparannusaineiden vesistövaikutuksista ja hyödyistä peltomaan rakenteelle.
Maanparannusaineiden yhteiskäytön mahdollisuudet – kiertotaloutta ja maanhoitoa (AIN3)-hankkeen järjestämässä tilaisuudessa tutustutaan Savijoen valuma-alueella tehtävään tutkimukseen.
Tapahtumassa on paikalla hankkeen edustusta Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Tilaisuudessa kuullaan myös maanparannusaineiden levitykseen osallistuvan lohkon viljelijää. Tavoitteena on ollut löytää kullekin peltolohkolle sopivin maanparannusaine.
Maanparannusaineilla pyritään parantamaan maanrakennetta ja vedenpidätyskykyä sekä vähentämään maa-aineksen ja fosforin kulkeutumista valumaveden mukana.
Viime aikoina pelloille on alettu levittää lähinnä teollisuuden sivuvirroista jalostettuja tuotteita kuten kipsiä, rakennekalkkia ja maanparannuskuitua, joilla voidaan vaikuttaa maan rakenteeseen sekä vähentää vesistökuormitusta. Lisäksi ne voivat parantaa vesitaloutta ja sadontuottokykyä
AIN3-hankkeessa selvitetään kolmen maanparannusaineen, kipsin, maanparannuskuidun ja rakennekalkin, rinnakkaiskäyttöä Varsinais-Suomessa Savijoen valuma-alueella. Kipsin levitystä hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus, kun taas rakennekalkin ja kuitulietteiden käyttöä ympäristöministeriön T&K-hankkeet.
Maanparannusaineiden valinnan ja käytön tueksi ohjeistusta viljelijöille on saatavissa Vesiensuojeluohjelman julkaisemassa Kipsi, kuitu ja rakennekalkki – opas viljelijöille suomeksi ruotsiksi ja englanniksi (ProAgria 2023).
Pellot Savijoen valuma-alueella Liedossa ja Paimiossa ovat olleet monivuotisen tutkimuksen kohteena.
Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä eli SAVE -hankkeessa (2016–2018) toteutetut pilotit näyttivät, että peltojen kipsikäsittely vähentää sekä liuenneen että maahiukkasiin sitoutuneen fosforin kulkeutumista pellolta vesistöihin.
Aurajoen sivujokena virtaava Savijoki valittiin kipsipilotin kohteeksi, sillä sen valuma-alueella on runsaasti savimailla sijaitsevia peltoja. Joen pituus on noin 28 km ja koko joen valuma-alueen pinta-ala 130,50 km².
Peltojen kipsikäsittelyä maatalouden vesiensuojelukeinona tutkineessa SAVE2-hankkeessa (2018–2022) monivuotisen seurannan tulokset vahvistivat kipsin vesiensuojeluvaikutukset. Haittoja viljelylle ei ole havaittu.
Peltojen kipsikäsittely on Lounais-Suomen Savijoella toteutetun pitkän ja laaja-alaisen tutkimuksen mukaan vähentänyt fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoumaa. Kipsi tarjoaa nopeasti vaikuttavan ja viljelijälle helpon tavan vähentää maatalouden vesistöpäästöjä.
KIPSI-hanke päättyy vuoden 2025 lopussa. Levitykset tulee suorittaa hankkeen voimassaoloaikana, eli kipsitukipäätös on voimassa 2025 syksyyn asti. Kipsi ja sen levitys on ilmaista ja verovapaata, eikä vaikuta maataloustukiin. Elokuun lopulla päättyvän hakujakson levitykset tehdään syksyn 2024 ja vuoden 2025 aikana.
Levitys sovitaan tilan töiden mukaan, syksyllä levitetään sadonkorjuun jälkeen. Syksyisin suoritettavan levityksen yhteydessä suositellaan maan muokkausta viimeistään ennen syksyn kovia sateita. Kipsiä voidaan levittää myös keväisin. Kipsi tuodaan pellon laitaan mahdollisimman lähellä levitysajankohtaa. Kipsi levitetään levityslautasin varustetulla täsmälevittimellä hankkeen kilpailuttaman maatalousurakoitsijan toimesta.
KIPSI-hanke rahoitetaan ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta ja EU:n elpymisrahastosta (RRF).
Katariina Mäkinen-Önsoy
Tiesitkö?
• Liedon pellonpiennarpäivään voi ilmoittautua 22.8. mennessä.
• KIPSI-hanke esillä: Itämeripäivää vietetään torstaina 29.8. kello 14–18 Forum Marinumin edustalla. Varsinais-Suomen ELY-keskus tuo tapahtumaan muun muassa esittelyjä mielenkiintoisista KIPSI-, Gypreg- ja Baltic Reed -hankkeista.
• Kipsi on viljelijälle ilmaista ja verovapaata eikä se vaikuta maataloustukiin. Kipsinlevitystä haetaan aluehallinnon asiointipalvelusta osoitteesta www.kipsinlevitys.fi.
• Maanparannuskipsiä ei levitetä järvien valuma-alueille, pohjavesi- tai Natura-alueille eikä luomupelloille. Viljelijä voi halutessaan tarkastaa etukäteen lohkojensa kipsitukikelpoisuuden hankkeen karttapalvelusta.
