Alueemme kunnissa Vanhustenviikko näkyi monissa erilaisissa tilaisuuksissa 1. – 8. lokakuuta.
PAIMIO.
Vanhustenviikon yhtenä varsinaissuomalaisista päätapahtumista Paimion kaupungintalolla saatiin nauttia mielenkiintoisesta ohjelmasta 4. lokakuuta. Vanhustenviikon paikallinen pääjuhlatilaisuus keräsi Paimiosalin täyteen ikäihmisiä sekä ikääntyneiden ihmisten liittyvien asioiden parissa työskenteleviä.
Paimion vanhusneuvoston puheenjohtajan Leena Järven ja Paimion kaupunginjohtajan Jari Jussinmäen tervehdyssanojen jälkeen lämminhenkisen tilaisuuden pääpuhujaksi saapui vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo.
Suomen ensimmäisenä vanhusasiavaltuutettuna työskentelevä Päivi Topo valotti työtään ikääntyneiden aseman ja oikeuksien edistäjänä.
– Laki vanhusasiavaltuutetun tehtävästä hyväksyttiin vuoden 2021 loppupuolella. Lakisääteinen tehtävä on siis edistää ikääntyneiden ihmisten asemaa ja oikeuksien toteutumista. Vanhusasiavaltuutettu on riippumaton ja itsenäinen viranomainen siitä huolimatta, että tehtävä on sijoitettu oikeusministeriön yhteyteen, Topo toteaa.
– Keskeisimpänä tehtävänäni on seurata päätöksentekoa ja arvioida sitä ikääntyneiden näkökulmasta, Topo jatkaa.
Etenkin järjestöpuolella on tehty pitkään töitä vanhusasiavaltuutetun viran perustamiseksi, mutta asian etenemiseen tarvittiin lopulta vahva poliittinen tahto sekä kaikkien eduskuntapuolueiden kannatus.
– Vanhusasiavaltuutetun tehtävää yritettiin Suomeen perustaa ainakin kahdenkymmenen vuoden ajan ennen kuin se onnistui, sanoo Päivi Topo.
Juhlan järjestämisestä vastasi Paimion vanhusneuvosto yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa.
– Vanhusneuvoston toiminta perustuu lakiin ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn tukemisesta sekä ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluista. Tavoitteena on parantaa palvelutarjontaa, osallisuutta ja esteettömyyttä sekä vastata vanhusten tarpeisiin, puheenjohtaja Leena Järvi Paimion vanhusneuvostosta kertoo.
– Vanhusneuvoston tulisi päästä päätöksentekoon jo asioiden valmisteluvaiheessa, sekä seurata vanhusväestön elämään vaikuttavien asioiden edistymistä ja toteutumista. Hyvän ikääntymisen turvaamisessa ja palvelujen saatavuudessa painopisteet ovat muun muassa asuinympäristössä, hyvinvoinnissa ja tiedonsaamisessa, Järvi lisää.
Leena Järvi muistuttaa, että tiedonsaannin jäädessä digitaitojen varaan moni ikäihminen on vaarassa jäädä palvelujen ulkopuolelle.
– Tähän mennessä vanhusneuvoston esille ottamien asioiden vaikuttavuus ei ehkä ole ollut aivan riittävää. Toivomme, että ikäihmisten osaaminen ja näkemykset otetaan jatkossa paremmin huomioon kunnan ja elinympäristön kehittämisessä. Siinä on myös peiliin katsomisen paikka! Meidän ikääntyneiden tulisi tuoda keskustelussa paremmin esiin näkemyksiämme, Järvi sanoo.
Vanhustyön keskusliitto aloitti Vanhustenpäivän viettämisen vuonna 1954. Vanhustenviikon valtakunnallista pääjuhlaa on vietetty vuodesta 1974 lähtien.
Katariina Mäkinen-Önsoy
