LIETO
Lieto on tunnettu pitkään Varsinais-Suomen asukasluvultaan suurimpana kuntana – siis nimenomaan kuntana, ei kaupunkina. Nyt Lieto on kuitenkin kaupunki, ja on ollut sitä viime vuoden heinäkuusta lähtien.
– Liedon kaupunkistatuksesta on käyty keskusteluja jo vuosia. Aktivointi asiaan tuli, kun hyvinvointialueelta ilmoitettiin, että Lieto liitetään hyvinvointialueen aloittaessa Loimaan seutuun. Meidän koko kehityksemme suuntaa Turun alueelle, joten tämä ilmoitus aiheutti meillä ihmetystä ja harmistumista, kertoo Liedon kaupunginjohtaja Mika Ingi.
Asiasta virinneen keskustelun lopputuloksena oli, että Liedossa nähtiin järkeväksi muuttaa iso, noin 20.000 asukkaan kunta kaupungiksi.
– Samalla annettiin vahva viesti meidän asemastamme Turun alueella kehittyvänä kaupunkina, kertoo Ingi.
Liedon silloinen kunnanvaltuusto, nykyinen kaupunginvaltuusto, päättikin viime kevään viimeisessä kokouksessaan, että Lieto ilmoittaa muuttuvansa kunnasta kaupungiksi.
– Kaupungiksi vaihtaminen on nykyisin ilmoitusluontoinen asia – kun kunnassa päätetään käyttää kunnan sijaan nimitystä kaupunki, se vain ilmoitetaan valtionvarainministeriöön. Mitään hakemuksia perusteluineen ei enää tarvitse tehdä, joten prosessi on hyvin yksinkertainen.
Kustannuksiakaan ei tullut kuin kymppitonnin verran.
– Kunnantalon kyltti muutettiin kaupungintalon kyltiksi, joitakin tienviittoja ja leimasimia vaihdettiin – tällaisia pieniä asioita. Ja olisihan näitä jouduttu uusimaan jossain vaiheessa joka tapauksessa, joten kaupungiksi vaihtaminen ei todellakaan ole mikään kustannuskysymys.
Mika Ingi kertoo, että Lieto on saanut välittömästi kaupungiksi vaihdettuaan suoraa konkreettista hyötyä.
– Aiemmin emme päässeet yhteiseen neuvottelupöytään Turun, Kaarinan, Raision ja Naantalin sivistysjohtajien kanssa. Sivistystoimiala on kuitenkin nykyään valtavan tärkeä kuntatasolla, sillä sote-uudistuksen jälkeen jopa 80 prosenttia kunnan palveluista liittyy sivistyspalveluihin. Nyt, kun olemme kaupunki, olemme samassa sivistysjohtajien neuvottelupöydässä Turun, Kaarinan, Raision ja Naantalin kanssa, iloitsee Mika Ingi.
Kaupunginjohtaja näkee kaupunkistatuksen olevan hyödyllinen myös Liedon brändin rakentamisessa.
– Kaupunkistatus on herättänyt julkista keskustelua ja kiinnostusta Lietoa kohtaan. Samalla meidän erittäin korkealla tasolla oleva elinvoimaisuus on taas noussut tapetille. Yleisesti ottaen, viesti Liedosta kehittyvänä kaupunkina on todella positiivinen.
Ja vaikka monet ihmiset, kaupungintalollakin, vielä joskus erehtyvät puhumaan ”kunnasta”, se osataan ottaa huumorilla.
– Sehän on vain luonut meille entistä rennompaa ilmapiiriä! Joskus joku meistä – minäkin – puhumme ”kunnasta” ja sitten samantien korjaamme ”ei kun kaupunki”. Näistä tilanteista on saatu monet hauskat keskustelut, naurahtaa Mika Ingi.
Marko Vuosjoki
